Explore related documents that you might be interested in.
Kua whakawhanakehia e Te Tari Arotake MÄtauranga he tukanga e whai wÄhi nui ai ki te Ähua ake o ngÄ whakaratonga mÄtauranga a Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, a NgÄ Kura Ä-Iwi, a NgÄ KĹhanga Reo hoki.
NÄ ngÄ kura Ä iwi Ätahi o Ä rÄtou Manu PÄŤrere i kĹwhiri kia whai wÄhi ki tÄnei kaupapa. Ka whakahaerehia ki ia kura, he kaupapa rangahau e aro ana ki te huarahi ako i whÄia e te Manu PÄŤrere (e kÄŤia nei hoki he manukura, he manu tÄiko rÄnei) i te kÄhui o te KĹhanga Reo, te puna reo rÄnei, te kura kaupapa MÄori, me te wharekura e tĹŤ tahi ana i raro i te maru kotahi.
Ko E Kore Au e Ngaro tÄtahi o ngÄ pĹŤrongo e toru i te reo MÄori me te reo PÄkehÄ mĹ te Whakaratonga o te MÄtauranga Rumaki Reo MÄori. Ko ngÄ kura i whai wÄhi mai ko â
He uiui kanohi-ki-te-kanohi i ngÄ kura tonu, he hopunga kiriata o ngÄ kaumÄtua, ngÄ mÄtua, ngÄ Manu PÄŤrere, ngÄ kaiako me ngÄ kaiÄrahi ngÄ kohinga raraunga i kohia ai i ngÄ kura Ä-iwi.
Kua tautohua e NgÄ Kura Ä-Iwi ngÄ Ähuatanga matua o te mÄtauranga MÄori angitu. Kua pupĹŤ ake aua Ähuatanga matua nÄ te tÄtari i ngÄ kĹrero i whakaemihia ai i ngÄ pÄtai whÄnui e whitu, he mea whakarite Änei pÄtai hei whakaata i te angamahi o Te Ara TOA (te ara ki te angitu).
I whakamahi te tÄŤma aromÄtai i ngÄ Ähuatanga ako me ngÄ tikanga ako i rangona ai, i maumaharatia ai hoki e ia Manu PÄŤrere, hei huarahi pakirehua.
Ko ngÄ ariÄ matua, koia rÄ ngÄ tino ariÄ i puta i te tÄtaritanga Ä-roto o ngÄ pĹŤrongo aromÄtai me ngÄ kohinga kĹrero mĹ ngÄ KĹhanga Reo, ngÄ kura, me ngÄ wharekura e eke angitu ana i roto i te roanga o te wÄ.
Ko ngÄ kohinga raraunga i ngÄ uiui, ka tÄtarihia mÄ Ätahi Ähuatanga o Te Ara TOA hei tĹŤÄpapa, Ä, ka tautohu i ngÄ Ähuatanga matua o te mÄtauranga angitu, puta noa i NgÄ Kura Ä-Iwi.
Â
He taiao ako e poipoi ana i te Äkonga
He pÄhea rawa te whai huatanga o te mÄtauranga rumaki reo MÄori ki te whakatĹŤturu i tÄtahi taiao ako e poipoi ana i te Äkonga?
Â
Ko te mÄtauranga rumaki reo MÄori, he mÄtauranga huarewa
He pÄhea rawa te whai huatanga o te rumaki reo MÄori ki te hÄpai i te taiao mÄtauranga huarewa?
Â
Ko te whÄnau, te hapĹŤ me te iwi
He pÄhea rawa te whai huatanga o te whÄnau, te hapĹŤ, me te iwi ki te aweawe, te Ärahi, me te whai wÄhi mÄtÄtoa ki te angitu o te mÄtauranga rumaki reo MÄori?
Â
He hua angitu mĹ te katoa
He pÄhea rawa te whai huatanga o te mÄtauranga rumaki reo MÄori ki te aweawe i ngÄ hua mĹ te katoa?
Â
Ko ngÄ pouako hei kaihuawaere
He pÄhea rawa te whai huatanga o ngÄ pouako ki te kĹkiri i ngÄ akoranga me te whakarato i te mÄtauranga o te kounga kairangi?
Â
Te whakatutuki angitu a te MÄori hei MÄori
He pÄhea rawa te whai huatanga o te huarahi mÄtauranga rumaki reo MÄori ki te tautuhi, te whakatinana, me te whakatairanga i ngÄ Ähuatanga e poipoi ai i te eke angitu a te MÄori hei MÄori?
Â
He kaiÄrahi tĹŤtoro paetawhiti ngÄ kaiÄrahi
He pÄhea rawa te whai huatanga o te Ärahitanga ki te aweawe i te whakaratonga o ngÄ hua whai kounga, puta noa i te ara mÄtauranga rumaki reo MÄori?
Kua whakawhanakehia e Te Tari Arotake MÄtauranga he tukanga e whai wÄhi nui ai ki te Ähua ake o ngÄ whakaratonga mÄtauranga a Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, a NgÄ Kura Ä-Iwi, a NgÄ KĹhanga Reo hoki.
NÄ ngÄ kura Ä iwi Ätahi o Ä rÄtou Manu PÄŤrere i kĹwhiri kia whai wÄhi ki tÄnei kaupapa. Ka whakahaerehia ki ia kura, he kaupapa rangahau e aro ana ki te huarahi ako i whÄia e te Manu PÄŤrere (e kÄŤia nei hoki he manukura, he manu tÄiko rÄnei) i te kÄhui o te KĹhanga Reo, te puna reo rÄnei, te kura kaupapa MÄori, me te wharekura e tĹŤ tahi ana i raro i te maru kotahi.
Ko E Kore Au e Ngaro tÄtahi o ngÄ pĹŤrongo e toru i te reo MÄori me te reo PÄkehÄ mĹ te Whakaratonga o te MÄtauranga Rumaki Reo MÄori. Ko ngÄ kura i whai wÄhi mai ko â
He uiui kanohi-ki-te-kanohi i ngÄ kura tonu, he hopunga kiriata o ngÄ kaumÄtua, ngÄ mÄtua, ngÄ Manu PÄŤrere, ngÄ kaiako me ngÄ kaiÄrahi ngÄ kohinga raraunga i kohia ai i ngÄ kura Ä-iwi.
Kua tautohua e NgÄ Kura Ä-Iwi ngÄ Ähuatanga matua o te mÄtauranga MÄori angitu. Kua pupĹŤ ake aua Ähuatanga matua nÄ te tÄtari i ngÄ kĹrero i whakaemihia ai i ngÄ pÄtai whÄnui e whitu, he mea whakarite Änei pÄtai hei whakaata i te angamahi o Te Ara TOA (te ara ki te angitu).
I whakamahi te tÄŤma aromÄtai i ngÄ Ähuatanga ako me ngÄ tikanga ako i rangona ai, i maumaharatia ai hoki e ia Manu PÄŤrere, hei huarahi pakirehua.
Ko ngÄ ariÄ matua, koia rÄ ngÄ tino ariÄ i puta i te tÄtaritanga Ä-roto o ngÄ pĹŤrongo aromÄtai me ngÄ kohinga kĹrero mĹ ngÄ KĹhanga Reo, ngÄ kura, me ngÄ wharekura e eke angitu ana i roto i te roanga o te wÄ.
Ko ngÄ kohinga raraunga i ngÄ uiui, ka tÄtarihia mÄ Ätahi Ähuatanga o Te Ara TOA hei tĹŤÄpapa, Ä, ka tautohu i ngÄ Ähuatanga matua o te mÄtauranga angitu, puta noa i NgÄ Kura Ä-Iwi.
Â
He taiao ako e poipoi ana i te Äkonga
He pÄhea rawa te whai huatanga o te mÄtauranga rumaki reo MÄori ki te whakatĹŤturu i tÄtahi taiao ako e poipoi ana i te Äkonga?
Â
Ko te mÄtauranga rumaki reo MÄori, he mÄtauranga huarewa
He pÄhea rawa te whai huatanga o te rumaki reo MÄori ki te hÄpai i te taiao mÄtauranga huarewa?
Â
Ko te whÄnau, te hapĹŤ me te iwi
He pÄhea rawa te whai huatanga o te whÄnau, te hapĹŤ, me te iwi ki te aweawe, te Ärahi, me te whai wÄhi mÄtÄtoa ki te angitu o te mÄtauranga rumaki reo MÄori?
Â
He hua angitu mĹ te katoa
He pÄhea rawa te whai huatanga o te mÄtauranga rumaki reo MÄori ki te aweawe i ngÄ hua mĹ te katoa?
Â
Ko ngÄ pouako hei kaihuawaere
He pÄhea rawa te whai huatanga o ngÄ pouako ki te kĹkiri i ngÄ akoranga me te whakarato i te mÄtauranga o te kounga kairangi?
Â
Te whakatutuki angitu a te MÄori hei MÄori
He pÄhea rawa te whai huatanga o te huarahi mÄtauranga rumaki reo MÄori ki te tautuhi, te whakatinana, me te whakatairanga i ngÄ Ähuatanga e poipoi ai i te eke angitu a te MÄori hei MÄori?
Â
He kaiÄrahi tĹŤtoro paetawhiti ngÄ kaiÄrahi
He pÄhea rawa te whai huatanga o te Ärahitanga ki te aweawe i te whakaratonga o ngÄ hua whai kounga, puta noa i te ara mÄtauranga rumaki reo MÄori?
Tikanga mÄori
He nui ngÄ Tikanga MÄori i tautuhitia i roto i ngÄ kohinga raraunga, arÄ, ko te aroha, ko te manaaki, ko te whakapapa me te mahi tahi.
Te tukuihotangta i tÄtahi reanga ki tÄtahi:
Ko ngÄ kaumÄtua, ko te whÄnau, ko te hapĹŤ me te iwi ngÄ tino puna mÄtauranga, he kaihÄpai hoki i te kura me ngÄ Uri.
Â
Rautaki whakaako:
He nui ngÄ rautaki whakaako e poipoia ai te Äkonga.
Rautaki whakaako:
E arotahi ana ngÄ rautaki whakaako ki ngÄ pĹŤmanawa me ngÄ matea o te Äkonga.
Te wheako ako:
Ka ako i te marae, i te taiao hei wÄhi ako. Whakaratoa ai ngÄ wheako maha e kokiri ai te ako.
Â
Tuakiri:
Ko ngÄ Uri hei kaihÄpai i ngÄ tĹŤranga me ngÄ haepapa i te whanaketanga o te iwi.
He mea nui te tuakiri Ä-iwi:
Ko te KÄŤngitanga, ko te PaimÄrire ko ngÄ kĹrero tuku iho, ngÄ tongikura, ngÄ waiata, ngÄ mĹteatea â he tino puna o ngÄ mÄtauranga me ngÄ tikanga whakaaro.
Â
Whanaungatanga me te whakapapa:
Me whai wÄhi nui te whanaungatanga hei poipoi i ngÄ Äkonga i te taiao ako.
Te haepapa Ä-whÄnau:
Ka hÄpaitia te tautoko tÄtahi i tÄtahi i roto i te kura.
Ko te whÄnau hei kaihÄpai:
O NgÄ Kura Ä-Iwi me Ätahi wÄhi ako pÄrÄ me ngÄ marae.
Ko te whÄnau, ko te hapĹŤ me te iwi:
He tino whai pÄnga ki te tuakiri o te kura me ngÄ whakahaere Ä-kura.
Tikanga mÄori
He nui ngÄ Tikanga MÄori i tautuhitia i roto i ngÄ kohinga raraunga, arÄ, ko te aroha, ko te manaaki, ko te whakapapa me te mahi tahi.
Te tukuihotangta i tÄtahi reanga ki tÄtahi:
Ko ngÄ kaumÄtua, ko te whÄnau, ko te hapĹŤ me te iwi ngÄ tino puna mÄtauranga, he kaihÄpai hoki i te kura me ngÄ Uri.
Â
Rautaki whakaako:
He nui ngÄ rautaki whakaako e poipoia ai te Äkonga.
Rautaki whakaako:
E arotahi ana ngÄ rautaki whakaako ki ngÄ pĹŤmanawa me ngÄ matea o te Äkonga.
Te wheako ako:
Ka ako i te marae, i te taiao hei wÄhi ako. Whakaratoa ai ngÄ wheako maha e kokiri ai te ako.
Â
Tuakiri:
Ko ngÄ Uri hei kaihÄpai i ngÄ tĹŤranga me ngÄ haepapa i te whanaketanga o te iwi.
He mea nui te tuakiri Ä-iwi:
Ko te KÄŤngitanga, ko te PaimÄrire ko ngÄ kĹrero tuku iho, ngÄ tongikura, ngÄ waiata, ngÄ mĹteatea â he tino puna o ngÄ mÄtauranga me ngÄ tikanga whakaaro.
Â
Whanaungatanga me te whakapapa:
Me whai wÄhi nui te whanaungatanga hei poipoi i ngÄ Äkonga i te taiao ako.
Te haepapa Ä-whÄnau:
Ka hÄpaitia te tautoko tÄtahi i tÄtahi i roto i te kura.
Ko te whÄnau hei kaihÄpai:
O NgÄ Kura Ä-Iwi me Ätahi wÄhi ako pÄrÄ me ngÄ marae.
Ko te whÄnau, ko te hapĹŤ me te iwi:
He tino whai pÄnga ki te tuakiri o te kura me ngÄ whakahaere Ä-kura.
Whai Oranga: Oranga Ä-ngÄkau, Ä-tinana, Ä-wairua
Te tuakiri Ä-iwi; kei te taiao ako he horopaki ako whai hua, he taiao wheako i te ako hoki. Ko ngÄ wheako i te rohe tonu, i te motu me te ao whÄnui.
He tino MÄori nei te kura. Kua Äta whakatĹngia ngÄ tikanga marae. (Manu PÄŤrere - HÄŤrangi)
Whanaungatanga;Â he mea nui te whanaungatanga me te whai hononga ki te whakatipu i te taiao ako e poipoi ana i te Uri. Ka akiaki ngÄ kura i te noho ngÄtahi, i te tino whanaungatanga hoki ki waenga i ngÄ Äkonga me Ĺ rÄtou hapori.
He whÄnau kura, koia rÄ te tino whakamÄramatanga. Ko Ä mÄtou mahi katoa, i mahi hei whÄnau. E kore mÄtou e huri tuarÄ i Ätahi atu, ka haere tahi mÄtou. Ka ako ngÄtahi mÄtou i ngÄ waiata, i ngÄ akoranga, Ä, i ngÄ mahi i te marae. Koia rÄ te kotahitanga, he tino pakari Ĺ mÄtou hononga. (Manu TÄiko - NgÄ TaiÄtea)
Rautaki whakaako;Â arÄ noa atu ngÄ ara ako me ngÄ rautaki whakaako ka whakamahia e ngÄ pouako hei hÄpai i ngÄ Äkonga, Ä, hei whakatairanga i te whakaaro auaha.
E mĹhio ana rÄtou, ka tiaki, ka poipoi tÄnei wÄhi i a rÄtou - ka tiakina rÄtou e ngÄ pouako, e ngÄ kaiÄwhina, e Ätahi atu hoki i a rÄtou e noho ana ki konei. (Manu PÄŤrere - RÄkaumangamanga)
NgÄ uaratanga; inÄ te whÄnui o ngÄ uaratanga MÄori e noho hira ana ki te taiao o NgÄ Kura Ä-Iwi. Ko Ätahi o Änei, ko te manaaki, te tiaki, te whanaungatanga, ngÄ whakapapa, ngÄ kaupapa (me nga kaupapa Ä-iwi pÄrÄ i te KÄŤngitanga me te PaimÄrire), me ngÄ tikanga.
I rongo mÄtou i te aroha. I pÄ mai, i rongo, i kite hoki mÄtou i te manaaki. (Manu PÄŤrere - RÄkaumangamanga)
Whai Oranga: Oranga Ä-ngÄkau, Ä-tinana, Ä-wairua
Te tuakiri Ä-iwi; kei te taiao ako he horopaki ako whai hua, he taiao wheako i te ako hoki. Ko ngÄ wheako i te rohe tonu, i te motu me te ao whÄnui.
He tino MÄori nei te kura. Kua Äta whakatĹngia ngÄ tikanga marae. (Manu PÄŤrere - HÄŤrangi)
Whanaungatanga;Â he mea nui te whanaungatanga me te whai hononga ki te whakatipu i te taiao ako e poipoi ana i te Uri. Ka akiaki ngÄ kura i te noho ngÄtahi, i te tino whanaungatanga hoki ki waenga i ngÄ Äkonga me Ĺ rÄtou hapori.
He whÄnau kura, koia rÄ te tino whakamÄramatanga. Ko Ä mÄtou mahi katoa, i mahi hei whÄnau. E kore mÄtou e huri tuarÄ i Ätahi atu, ka haere tahi mÄtou. Ka ako ngÄtahi mÄtou i ngÄ waiata, i ngÄ akoranga, Ä, i ngÄ mahi i te marae. Koia rÄ te kotahitanga, he tino pakari Ĺ mÄtou hononga. (Manu TÄiko - NgÄ TaiÄtea)
Rautaki whakaako;Â arÄ noa atu ngÄ ara ako me ngÄ rautaki whakaako ka whakamahia e ngÄ pouako hei hÄpai i ngÄ Äkonga, Ä, hei whakatairanga i te whakaaro auaha.
E mĹhio ana rÄtou, ka tiaki, ka poipoi tÄnei wÄhi i a rÄtou - ka tiakina rÄtou e ngÄ pouako, e ngÄ kaiÄwhina, e Ätahi atu hoki i a rÄtou e noho ana ki konei. (Manu PÄŤrere - RÄkaumangamanga)
NgÄ uaratanga; inÄ te whÄnui o ngÄ uaratanga MÄori e noho hira ana ki te taiao o NgÄ Kura Ä-Iwi. Ko Ätahi o Änei, ko te manaaki, te tiaki, te whanaungatanga, ngÄ whakapapa, ngÄ kaupapa (me nga kaupapa Ä-iwi pÄrÄ i te KÄŤngitanga me te PaimÄrire), me ngÄ tikanga.
I rongo mÄtou i te aroha. I pÄ mai, i rongo, i kite hoki mÄtou i te manaaki. (Manu PÄŤrere - RÄkaumangamanga)
Te Reo: Whai Tukuihotanga
Tuakiri
Ko te tuakiri Ä-iwi e whai wÄhi ana hoki ki te whakaaro mĹ te noho huarewa o ngÄ taiao mÄtauranga rumaki reo MÄori.
Te Ako Ä-Wheako
ArÄ noa atu ngÄ tino taiao ako matua kua whakatĹŤria ki te reo MÄori, Ä, he wheako huarewa te katoa mĹ ngÄ Äkonga.
NgÄ Uara MÄori
Ka noho mÄtua rÄ te reo MÄori me ngÄ tikanga MÄori ki te mÄtauranga o NgÄ Kura Ä Iwi.
I kite ahau i te hua o te ako i te reo MÄori me te ao MÄori. He Ähuru mĹwai mĹku. (Manu TÄiko - NgÄ TaiÄtea)
Te Reo: Whai Tukuihotanga
Tuakiri
Ko te tuakiri Ä-iwi e whai wÄhi ana hoki ki te whakaaro mĹ te noho huarewa o ngÄ taiao mÄtauranga rumaki reo MÄori.
Te Ako Ä-Wheako
ArÄ noa atu ngÄ tino taiao ako matua kua whakatĹŤria ki te reo MÄori, Ä, he wheako huarewa te katoa mĹ ngÄ Äkonga.
NgÄ Uara MÄori
Ka noho mÄtua rÄ te reo MÄori me ngÄ tikanga MÄori ki te mÄtauranga o NgÄ Kura Ä Iwi.
I kite ahau i te hua o te ako i te reo MÄori me te ao MÄori. He Ähuru mĹwai mĹku. (Manu TÄiko - NgÄ TaiÄtea)
Te whakawhanaunga o te whÄnau: WhÄnau, hapĹŤ, iwi
Whanaungatanga
He mea nui te whanaungatanga me te whai hononga e angitu ai te mÄtauranga rumaki reo MÄori.
Ko te tino hua, te tino taonga o tÄnei kura, ko te whÄnau. I tupu ake mÄtou hei whÄnau.
(Manu PÄŤrere â RÄkaumangamanga)
WhÄnau
Ki tÄ ngÄ whÄnau titiro, ka whakatinana ngÄtahi ngÄ whÄnau i te ngÄkau nui, te kotahitanga, te tĹpĹŤtanga, te manawa rahi, me te tautoko hoki.
I kite, i pÄ, i rongo hoki i te whanaungatanga. He tĹŤturu mÄrika. He tino taonga aua tĹŤÄhuatanga katoa hei kawe atu i a koe e para ana i tĹ ake huarahi.
(Manu PÄŤrere â RÄkaumangamanga)
Te WhÄnau, te HapĹŤ, te Iwi me te Marae
Ko te wÄhi ki te whÄnau, te hapĹŤ, te iwi me te marae he tino Ähuatanga matua i roto i NgÄ Kura Ä-Iwi.
He kura e whai hononga ana ki te marae, nĹ reira i whakatupu mÄtou katoa mÄ ngÄ mÄtÄpono o te KÄŤngitanga, mÄ te marae o TĹŤrangawaewae me ngÄ huihuinga katoa i whakahaerehia ai.
(Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea)
NgÄ Uaratanga MÄori
He rite tonu te kite i te maha o ngÄ uaratanga MÄori matua, puta noa i ngÄ raraunga, tae atu ki ngÄ tikanga, te aroha, te manaaki, me te awhi.
I ako mÄtou pÄhea te tĹŤ ki te pae me te rerekÄtanga o te tĹŤ TĹŤwharetoa.
(Manu PÄŤrere â HÄŤrangi)
Te whakawhanaunga o te whÄnau: WhÄnau, hapĹŤ, iwi
Whanaungatanga
He mea nui te whanaungatanga me te whai hononga e angitu ai te mÄtauranga rumaki reo MÄori.
Ko te tino hua, te tino taonga o tÄnei kura, ko te whÄnau. I tupu ake mÄtou hei whÄnau.
(Manu PÄŤrere â RÄkaumangamanga)
WhÄnau
Ki tÄ ngÄ whÄnau titiro, ka whakatinana ngÄtahi ngÄ whÄnau i te ngÄkau nui, te kotahitanga, te tĹpĹŤtanga, te manawa rahi, me te tautoko hoki.
I kite, i pÄ, i rongo hoki i te whanaungatanga. He tĹŤturu mÄrika. He tino taonga aua tĹŤÄhuatanga katoa hei kawe atu i a koe e para ana i tĹ ake huarahi.
(Manu PÄŤrere â RÄkaumangamanga)
Te WhÄnau, te HapĹŤ, te Iwi me te Marae
Ko te wÄhi ki te whÄnau, te hapĹŤ, te iwi me te marae he tino Ähuatanga matua i roto i NgÄ Kura Ä-Iwi.
He kura e whai hononga ana ki te marae, nĹ reira i whakatupu mÄtou katoa mÄ ngÄ mÄtÄpono o te KÄŤngitanga, mÄ te marae o TĹŤrangawaewae me ngÄ huihuinga katoa i whakahaerehia ai.
(Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea)
NgÄ Uaratanga MÄori
He rite tonu te kite i te maha o ngÄ uaratanga MÄori matua, puta noa i ngÄ raraunga, tae atu ki ngÄ tikanga, te aroha, te manaaki, me te awhi.
I ako mÄtou pÄhea te tĹŤ ki te pae me te rerekÄtanga o te tĹŤ TĹŤwharetoa.
(Manu PÄŤrere â HÄŤrangi)
Te Pitomata o ngÄ Uri: He hua angitu mĹ te katoa
Te arotahi ki te Äkonga
Ko te angitu he tino kawatau Ä te whÄnau. Arotahi ai ngÄ kura Ä-iwi ki te whakawhanaketanga o te Äkonga hei Uri.
⌠ki te pÄtai mai tÄtahi ki au mĹ tetahi kupu e whakaahua nei i te kura, ka puta mai ko te kupu whÄnau. Ki aku whakaaro he kura whÄnau, he kura aroha, he kura manaaki âŚ
(Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea)
Te tuakiri
He mea nui i roto i ngÄ kura Ä-iwi kia mÄtua mĹhio te Äkonga ki tĹna aronga toi whenuatanga, kia mĹhio anĹ ki Ĺna kawenga hei tangata whenua. Ko te hÄpai i te marae, i te whÄnau, i te hapĹŤ me te iwi he kawatau hira i roto i ngÄ kura Ä-iwi.
He tĹŤÄpapa pakari te tuakiri Ä-iwi, he whakarato i te marau nunui me te whÄnuitanga o ngÄ taiao ako tae atu ki te reo MÄori me ngÄ tikanga MÄori.
Ko te toro atu ki ngÄ kĹrero a te iwi, ki ngÄ waiata, ngÄ mĹteatea, ngÄ kÄŤwaha, ngÄ whakatauÄkÄŤ, me ngÄ tongikura, e whai wÄhi katoa ai ki te poipoi i te Uri i ngÄ taiao ako. Kitea ai e ngÄ Äkonga rÄtou anĹ i roto i Änei whakahuatanga Ä-iwi.
Mahia te mahi hei painga mĹ te iwi! Ko te tongi tÄnei a Te Puea HÄrangi te kaupapa o te kura e hÄpai ana i ngÄ uara e whai ake nei: manaakitia te iwi, whÄngaingia te tangata, Ä, kia mau ki te aroha me te rangimÄrie. (Te TauÄki a te WhÄnau â Bernard Fergusson)
Maaku anoo e hanga tooku nei whare. Ko ngaa poupou o roto he maahoe, he patatee, ko te taahuuhuu, he hiinau. Me whakatupu ki te hua o te rengarenga, me whakapakari ki te hua o te kawariki. (Te TauÄki a te WhÄnau â RÄkaumangamanga)
TÄnei mea te Waikatotanga, te iwitanga he mea nui ki te kura o NgÄ TaiÄtea Wharekura. Ko ngÄ kaupapa pÄnei i ngÄ poukai, koia ngÄ kaupapa e tino noho ana i roto i taku whatumanawa âŚ
(Te TauÄki a te WhÄnau â NgÄ TaiÄtea)
Te Pitomata o ngÄ Uri: He hua angitu mĹ te katoa
Te arotahi ki te Äkonga
Ko te angitu he tino kawatau Ä te whÄnau. Arotahi ai ngÄ kura Ä-iwi ki te whakawhanaketanga o te Äkonga hei Uri.
⌠ki te pÄtai mai tÄtahi ki au mĹ tetahi kupu e whakaahua nei i te kura, ka puta mai ko te kupu whÄnau. Ki aku whakaaro he kura whÄnau, he kura aroha, he kura manaaki âŚ
(Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea)
Te tuakiri
He mea nui i roto i ngÄ kura Ä-iwi kia mÄtua mĹhio te Äkonga ki tĹna aronga toi whenuatanga, kia mĹhio anĹ ki Ĺna kawenga hei tangata whenua. Ko te hÄpai i te marae, i te whÄnau, i te hapĹŤ me te iwi he kawatau hira i roto i ngÄ kura Ä-iwi.
He tĹŤÄpapa pakari te tuakiri Ä-iwi, he whakarato i te marau nunui me te whÄnuitanga o ngÄ taiao ako tae atu ki te reo MÄori me ngÄ tikanga MÄori.
Ko te toro atu ki ngÄ kĹrero a te iwi, ki ngÄ waiata, ngÄ mĹteatea, ngÄ kÄŤwaha, ngÄ whakatauÄkÄŤ, me ngÄ tongikura, e whai wÄhi katoa ai ki te poipoi i te Uri i ngÄ taiao ako. Kitea ai e ngÄ Äkonga rÄtou anĹ i roto i Änei whakahuatanga Ä-iwi.
Mahia te mahi hei painga mĹ te iwi! Ko te tongi tÄnei a Te Puea HÄrangi te kaupapa o te kura e hÄpai ana i ngÄ uara e whai ake nei: manaakitia te iwi, whÄngaingia te tangata, Ä, kia mau ki te aroha me te rangimÄrie. (Te TauÄki a te WhÄnau â Bernard Fergusson)
Maaku anoo e hanga tooku nei whare. Ko ngaa poupou o roto he maahoe, he patatee, ko te taahuuhuu, he hiinau. Me whakatupu ki te hua o te rengarenga, me whakapakari ki te hua o te kawariki. (Te TauÄki a te WhÄnau â RÄkaumangamanga)
TÄnei mea te Waikatotanga, te iwitanga he mea nui ki te kura o NgÄ TaiÄtea Wharekura. Ko ngÄ kaupapa pÄnei i ngÄ poukai, koia ngÄ kaupapa e tino noho ana i roto i taku whatumanawa âŚ
(Te TauÄki a te WhÄnau â NgÄ TaiÄtea)
Te Ara Toa: NgÄ Ara
Te ako Ä-wheako;Â mÄ te ako Ä-wheako e whai wÄhi ai te Äkonga ki ngÄ tini horopaki ako, ki ngÄ taiao whakahikohiko, me te marau Ä-kura, tae atu ki ngÄ marae, te kapa haka, ngÄ Manu KĹrero, te Koroneihana, me ngÄ tĹŤmomo toi.
Ka eke te ako a te tauira ina ka whakatĹŤturuhia te ako ⌠MÄ roto i ngÄ wheako ako tĹŤturu hurahia ai te kura huna o te pĹŤmanawa hei poipoi i taua wÄ tonu rÄnei, Ä tĹna wÄ rÄnei. (Te TauÄki a te WhÄnau â Bernard Fergusson)
âŚÂ Manu KĹrero ⌠te huhua o ngÄ akoranga, o ngÄ wheako i puta, ko te tĹŤ pakari i tĹ ao, ko te tĹŤ pakari ki mua i ngÄ hoa, i tĹ whÄnau ⌠(Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea)
Te mÄtauranga o ngÄ Äkonga;Â ka whakarato ngÄ pouako i ngÄ huarahi ako i runga anĹ i tĹ rÄtou tino mĹhio ki ia Äkonga. Ko te kaha o ngÄ hononga ki waenga i ngÄ pouako, ngÄ whÄnau, me ngÄ Uri e Äta hÄpai ana i te tautuhitanga o ngÄ pĹŤmanawa me ngÄ matea o ngÄ Äkonga.
Ko te rautaki ako tÄtahi huarahi rawe ki au i te mea i whai hua au, i haere au ki te hĹhipera kotahi te wÄ o ia wiki, i mahi tahi ki ngÄ tÄkuta, ki ngÄ nÄhi, ki ngÄ tÄngata e whakapai ana i te papa, me taku tino hiahia ki te whai mahi ki te rÄngai hauora. (Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea Wharekura)
MÄtauranga MÄori;Â whakamahia ai e ngÄ pouako te mÄtauranga MÄori me ngÄ tikanga whakaaro ki te whakatinana i ngÄ whakaritenga whakaako papai. He matatau, he mĹhio rÄtou ki ngÄ ariÄ MÄori e tika ana hei whakamahi i roto i te whakaako me te ako.
⌠karekau he hua i tua atu i te hariharinga i ngÄ mokopuna ki ngÄ whenua i nohoia ai e wĹ tÄtau tÄŤpuna me te whakaako i a rÄtau ki ngÄ niao whÄnui o ngÄ pito whenua taurikura ki a TĹŤwharetoa e mĹhio ai rÄtau ki tĹ rÄtau taha TĹŤwharetoa, nÄ te whenua te reo, nÄ te awa te reo, nÄ te maunga, nÄ te ngahere. (Te TauÄki a te WhÄnau â Te Kura o HÄŤrangi)
Te Ara Toa: NgÄ Ara
Te ako Ä-wheako;Â mÄ te ako Ä-wheako e whai wÄhi ai te Äkonga ki ngÄ tini horopaki ako, ki ngÄ taiao whakahikohiko, me te marau Ä-kura, tae atu ki ngÄ marae, te kapa haka, ngÄ Manu KĹrero, te Koroneihana, me ngÄ tĹŤmomo toi.
Ka eke te ako a te tauira ina ka whakatĹŤturuhia te ako ⌠MÄ roto i ngÄ wheako ako tĹŤturu hurahia ai te kura huna o te pĹŤmanawa hei poipoi i taua wÄ tonu rÄnei, Ä tĹna wÄ rÄnei. (Te TauÄki a te WhÄnau â Bernard Fergusson)
âŚÂ Manu KĹrero ⌠te huhua o ngÄ akoranga, o ngÄ wheako i puta, ko te tĹŤ pakari i tĹ ao, ko te tĹŤ pakari ki mua i ngÄ hoa, i tĹ whÄnau ⌠(Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea)
Te mÄtauranga o ngÄ Äkonga;Â ka whakarato ngÄ pouako i ngÄ huarahi ako i runga anĹ i tĹ rÄtou tino mĹhio ki ia Äkonga. Ko te kaha o ngÄ hononga ki waenga i ngÄ pouako, ngÄ whÄnau, me ngÄ Uri e Äta hÄpai ana i te tautuhitanga o ngÄ pĹŤmanawa me ngÄ matea o ngÄ Äkonga.
Ko te rautaki ako tÄtahi huarahi rawe ki au i te mea i whai hua au, i haere au ki te hĹhipera kotahi te wÄ o ia wiki, i mahi tahi ki ngÄ tÄkuta, ki ngÄ nÄhi, ki ngÄ tÄngata e whakapai ana i te papa, me taku tino hiahia ki te whai mahi ki te rÄngai hauora. (Manu TÄiko â NgÄ TaiÄtea Wharekura)
MÄtauranga MÄori;Â whakamahia ai e ngÄ pouako te mÄtauranga MÄori me ngÄ tikanga whakaaro ki te whakatinana i ngÄ whakaritenga whakaako papai. He matatau, he mĹhio rÄtou ki ngÄ ariÄ MÄori e tika ana hei whakamahi i roto i te whakaako me te ako.
⌠karekau he hua i tua atu i te hariharinga i ngÄ mokopuna ki ngÄ whenua i nohoia ai e wĹ tÄtau tÄŤpuna me te whakaako i a rÄtau ki ngÄ niao whÄnui o ngÄ pito whenua taurikura ki a TĹŤwharetoa e mĹhio ai rÄtau ki tĹ rÄtau taha TĹŤwharetoa, nÄ te whenua te reo, nÄ te awa te reo, nÄ te maunga, nÄ te ngahere. (Te TauÄki a te WhÄnau â Te Kura o HÄŤrangi)
NgÄ Tihi o Angitu: Ko te angitu o te MÄori hei MÄori
Te arotahi ki te Äkonga
Ko te aronga pÄhekoheko tonu ki te poipoi i te angitu o te MÄori hei MÄori, koia rÄ tÄtahi kĹkiritanga matua o NgÄ Kura Ä-Iwi mÄ te angamahi a Te Ara TOA.
Whai tukuihotanga | whai MÄtauranga | whai oranga
Â
Â
Â
Ko ngÄ tauÄki a ngÄ whÄnau e Äta whakarÄpopoto ana i ngÄ Ähuatanga whakapĹŤ e hua mai ai te angitu:
Ko taa maatou mahi ko te poipoi, te tautoko me te kaha akiaki nei i ngaa aakonga kia eke ki taumata tiketike ahakoa kei whea, ahakoa te kaupapa kia tuu pakari, kia tuu Maaori raatou hei Manu Taaiko moo te whaanau, moo te hapuu, moo te iwi anoo hoki. (Te TauÄki a te WhÄnau â NgÄ TaiÄtea)
He aha te tuuaapapa? Tuatahi ake ko te reo me ngaa tikanga. Ka rua, ko PoUtuWhaKaAro, araa, ngaa uaratanga o te kura e aarahi nei i a maatou. Ka toru, ko te whakapono o ngaa kaimahi, o ngaa kaiako, o ngaa pou o te Poari, ki te pitomata o te kaupapa whaanui, otiraa ko te whakapono ki te pitomata o ngaa aakonga, o ngaa whaanau, o ngaa hapuu me te iwi Maaori whaanui. (Te TauÄkÄŤ a te WhÄnau â NgÄ TaiÄtea)
NgÄ Tihi o Angitu: Ko te angitu o te MÄori hei MÄori
Te arotahi ki te Äkonga
Ko te aronga pÄhekoheko tonu ki te poipoi i te angitu o te MÄori hei MÄori, koia rÄ tÄtahi kĹkiritanga matua o NgÄ Kura Ä-Iwi mÄ te angamahi a Te Ara TOA.
Whai tukuihotanga | whai MÄtauranga | whai oranga
Â
Â
Â
Ko ngÄ tauÄki a ngÄ whÄnau e Äta whakarÄpopoto ana i ngÄ Ähuatanga whakapĹŤ e hua mai ai te angitu:
Ko taa maatou mahi ko te poipoi, te tautoko me te kaha akiaki nei i ngaa aakonga kia eke ki taumata tiketike ahakoa kei whea, ahakoa te kaupapa kia tuu pakari, kia tuu Maaori raatou hei Manu Taaiko moo te whaanau, moo te hapuu, moo te iwi anoo hoki. (Te TauÄki a te WhÄnau â NgÄ TaiÄtea)
He aha te tuuaapapa? Tuatahi ake ko te reo me ngaa tikanga. Ka rua, ko PoUtuWhaKaAro, araa, ngaa uaratanga o te kura e aarahi nei i a maatou. Ka toru, ko te whakapono o ngaa kaimahi, o ngaa kaiako, o ngaa pou o te Poari, ki te pitomata o te kaupapa whaanui, otiraa ko te whakapono ki te pitomata o ngaa aakonga, o ngaa whaanau, o ngaa hapuu me te iwi Maaori whaanui. (Te TauÄkÄŤ a te WhÄnau â NgÄ TaiÄtea)
Te Pitomata o ngÄ Uri: He kaiÄrahi tĹŤtoro paetawhiti ngÄ kaiÄrahi
Â
Te Ara TOA: he huarahi e taea ai e ngÄ kura te Ärahi, te tautoko me te whakamana i ngÄ Uri katoa. He huarahi ako e taea ai e ngÄ kura Ä-iwi te eke ki Te Tihi o Angitu. He mÄtau, he mĹhio hoki ngÄ pouako, Ä, ka whakamahi rÄtou i ngÄ rautaki maha e poipoi ai i ngÄ Uri.
Â
Te whakaako me te ako
Whakamahia ai e ngÄ pouako te whÄnuitanga o ngÄ momo rautaki e whakaatu ai i tÄ rÄtou Ärahitanga i roto i te whakaako me te ako.
Ko te maha o ngÄ huarahi ako, ngÄ akoranga Ä-horopaki, Ä-wheako hoki, me te marau Ä-kura, e tohu katoa ana i ngÄ pĹŤkenga o ngÄ pouako me tĹ rÄtou kaha ki te Ärahi, te whakamahere, me te whakapuaki akoranga.
Â
WhÄnau
Hirahira ana ngÄ wawata o te whÄnau kia angitu ai te ako. Mahi tahi ai te whÄnau ki ngÄ pouako me ngÄ Uri ki te whakarato Ärahitanga i roto i ngÄ kura Ä-iwi. Äpiti ki tÄrÄ, i roto i te whakarato i ngÄ horopaki ako huhua pÄnei i te marae me ngÄ kaupapa Ä-iwi, ka rongo te whÄnau i ngÄ wheako whai hua e whakatinanahia ai tÄnei mea te Ärahi.
Â
Te arotahi ki ngÄ Uri
Arotahi ai ngÄ kuri Ä-iwi ki ngÄ Uri, Ä, mÄrama ana ngÄ hiahia o te kura mĹ te Ähua o te Äkonga e wawatatia ana. Whakaratoa ai ki ngÄ Uri he horopaki ako huhua, he huarahi ako e tika ana.
Me te marau Ä-rohe. NÄ konei poipoia ai te tuakiri o ngÄ Uri, e Ähei ai rÄtou ki te whakamahi i te mÄtauranga o ngÄ mÄtua tÄŤpuna hei whakahua i te whakaaro me te tipu hei kaiwhiriwhiri e whai wÄhi ana ki te porihanga whÄnui.
Â
Ko anamata te aronga o te Ärahitanga. E tika ana mĹ ngÄ Uri, kia hakune, kia tĹŤtoro, kia huarewa, kia auaha, kia aweawe, kia tĹŤ motuhake, kia whai hua, otirÄ, e whakatinana ana i ngÄ wawata.
Â
Me whai wÄhi nui ki te Ärahitanga, ko te whanaungatanga. He mea nui ngÄ Ähuatanga pÄnei i te whakapapa, te whanaungatanga, ngÄ kaumÄtua, te whÄnau, te hapĹŤ me te iwi. Me hÄpai te Ärahitanga i te iwi, i te hapĹŤ, i te marae, i ngÄ kaupapa a te iwi, pÄnei i te KÄŤngitanga.
Â
Me hÄngai katoa ngÄ uaratanga mĹ te Ärahitanga ki ngÄ uaratanga MÄori. ArÄ, ko: ngÄ tino kawatau, ngÄ taonga tuku iho, ngÄ tikanga, ngÄ kawa, te whanaungatanga me te mahi tahi. Me whakatinana e te Ärahitanga: te pono ki te kaupapa; ngÄ ringa raupÄ; me te whakapuakitanga Ä-iwi o ngÄ pĹŤmanawa, pÄrÄ i te kaupapa e kÄŤia nei, ko âWhÄia ngÄ tapuwae o NgÄtoroirangiâ.
Te Pitomata o ngÄ Uri: He kaiÄrahi tĹŤtoro paetawhiti ngÄ kaiÄrahi
Â
Te Ara TOA: he huarahi e taea ai e ngÄ kura te Ärahi, te tautoko me te whakamana i ngÄ Uri katoa. He huarahi ako e taea ai e ngÄ kura Ä-iwi te eke ki Te Tihi o Angitu. He mÄtau, he mĹhio hoki ngÄ pouako, Ä, ka whakamahi rÄtou i ngÄ rautaki maha e poipoi ai i ngÄ Uri.
Â
Te whakaako me te ako
Whakamahia ai e ngÄ pouako te whÄnuitanga o ngÄ momo rautaki e whakaatu ai i tÄ rÄtou Ärahitanga i roto i te whakaako me te ako.
Ko te maha o ngÄ huarahi ako, ngÄ akoranga Ä-horopaki, Ä-wheako hoki, me te marau Ä-kura, e tohu katoa ana i ngÄ pĹŤkenga o ngÄ pouako me tĹ rÄtou kaha ki te Ärahi, te whakamahere, me te whakapuaki akoranga.
Â
WhÄnau
Hirahira ana ngÄ wawata o te whÄnau kia angitu ai te ako. Mahi tahi ai te whÄnau ki ngÄ pouako me ngÄ Uri ki te whakarato Ärahitanga i roto i ngÄ kura Ä-iwi. Äpiti ki tÄrÄ, i roto i te whakarato i ngÄ horopaki ako huhua pÄnei i te marae me ngÄ kaupapa Ä-iwi, ka rongo te whÄnau i ngÄ wheako whai hua e whakatinanahia ai tÄnei mea te Ärahi.
Â
Te arotahi ki ngÄ Uri
Arotahi ai ngÄ kuri Ä-iwi ki ngÄ Uri, Ä, mÄrama ana ngÄ hiahia o te kura mĹ te Ähua o te Äkonga e wawatatia ana. Whakaratoa ai ki ngÄ Uri he horopaki ako huhua, he huarahi ako e tika ana.
Me te marau Ä-rohe. NÄ konei poipoia ai te tuakiri o ngÄ Uri, e Ähei ai rÄtou ki te whakamahi i te mÄtauranga o ngÄ mÄtua tÄŤpuna hei whakahua i te whakaaro me te tipu hei kaiwhiriwhiri e whai wÄhi ana ki te porihanga whÄnui.
Â
Ko anamata te aronga o te Ärahitanga. E tika ana mĹ ngÄ Uri, kia hakune, kia tĹŤtoro, kia huarewa, kia auaha, kia aweawe, kia tĹŤ motuhake, kia whai hua, otirÄ, e whakatinana ana i ngÄ wawata.
Â
Me whai wÄhi nui ki te Ärahitanga, ko te whanaungatanga. He mea nui ngÄ Ähuatanga pÄnei i te whakapapa, te whanaungatanga, ngÄ kaumÄtua, te whÄnau, te hapĹŤ me te iwi. Me hÄpai te Ärahitanga i te iwi, i te hapĹŤ, i te marae, i ngÄ kaupapa a te iwi, pÄnei i te KÄŤngitanga.
Â
Me hÄngai katoa ngÄ uaratanga mĹ te Ärahitanga ki ngÄ uaratanga MÄori. ArÄ, ko: ngÄ tino kawatau, ngÄ taonga tuku iho, ngÄ tikanga, ngÄ kawa, te whanaungatanga me te mahi tahi. Me whakatinana e te Ärahitanga: te pono ki te kaupapa; ngÄ ringa raupÄ; me te whakapuakitanga Ä-iwi o ngÄ pĹŤmanawa, pÄrÄ i te kaupapa e kÄŤia nei, ko âWhÄia ngÄ tapuwae o NgÄtoroirangiâ.
Kua ahu mai te taitara o tÄnei pĹŤrongo i te whakatauÄkÄŤ e Ärahi ana i NgÄ Kura Ä-Iwi, e mea ana, E kore au e ngaro, he kÄkano i ruia mai i RangiÄtea. He mea hopu i te ariÄ kotahi i whakapuakihia ai e ngÄ kura Ä-iwi i whai wÄhi mai ai ki te rangahau nei, mĹ te whai pÄnga o aua tikanga whakaaro ki ngÄ whakatutukitanga o Ä rÄtou Manu PÄŤrere, puta noa i Ĺ rÄtou huarahi ako.
Ko ngÄ Ähuatanga e poipoi ai i te angitu o te MÄori hei MÄori i ngÄ kura Ä-iwi ka whakaraupapahia ki Te Ara TOA, Ä, kua tautuhia ngÄ Ähuatanga matua e whÄ mÄ ngÄ mahi whakatewhatewha me ngÄ ariÄ a Te Tari Arotake MÄtauranga, arÄ, ko:
E Kore Au e Ngaro â he mea hÄŤ ake i te whakaaro he mana tĹ te MÄori i roto i tĹna whakapapa ki tĹna tuakiri ahurea, Ä, he rite tonu te Ähei ki te toro ki tĹna ao MÄori. E kore e ngaro i a rÄtou.
Ka whakapau kaha a NgÄ Kura Ä-Iwi kia noho wÄtea mai ki ngÄ Uri tĹ rÄtou ao MÄori. MÄ ngÄ wheako MÄori tĹŤturu e ahu mai ana i ngÄ wawata o te whÄnau, te hapĹŤ, me te iwi, ka taea e ia Äkonga tĹna anĹ tihi o te angitu te kake, kia puÄwai ai tĹna ake pitomata.
Ko te Ähuatanga ako e hÄpaitia ana e NgÄ Kura Ä-Iwi he mea manaaki i te whanaungatanga i waenganui i ngÄ Äkonga, e tĹŤhonohono ana i a rÄtou ko Ĺ rÄtou whÄnau ki tÄtahi kaupapa kua titia ki ngÄ whakareretanga iho, pÄrÄ i te KÄŤngitanga me ngÄ wawata mĹ anamata. Heoi, pÄrÄ tonu i ngÄ kÄkano i ruia i RangiÄtea e puÄwai ai a tÄnÄ i tĹna wÄ, a tÄnÄ i tĹna, ka ekea e ngÄ Äkonga ngÄ tihi o ngÄ maunga maha e hÄngai ana, e tika ana hoki mĹ Ĺ rÄtou nÄ wÄ.
Ko tÄnÄ kura, ko tÄnÄ kura he pÄrekereke mĹ ngÄ Äkonga, kia eke ai ia Äkonga ki Ĺna taumata tiketike hei MÄori, hei Uri nĹ te hunga kua whetĹŤrangitia, te hunga nĹ rÄtou ngÄ tapuwae e takahia ana e ngÄ Uri o NgÄ Kura Ä-Iwi.
Kua ahu mai te taitara o tÄnei pĹŤrongo i te whakatauÄkÄŤ e Ärahi ana i NgÄ Kura Ä-Iwi, e mea ana, E kore au e ngaro, he kÄkano i ruia mai i RangiÄtea. He mea hopu i te ariÄ kotahi i whakapuakihia ai e ngÄ kura Ä-iwi i whai wÄhi mai ai ki te rangahau nei, mĹ te whai pÄnga o aua tikanga whakaaro ki ngÄ whakatutukitanga o Ä rÄtou Manu PÄŤrere, puta noa i Ĺ rÄtou huarahi ako.
Ko ngÄ Ähuatanga e poipoi ai i te angitu o te MÄori hei MÄori i ngÄ kura Ä-iwi ka whakaraupapahia ki Te Ara TOA, Ä, kua tautuhia ngÄ Ähuatanga matua e whÄ mÄ ngÄ mahi whakatewhatewha me ngÄ ariÄ a Te Tari Arotake MÄtauranga, arÄ, ko:
E Kore Au e Ngaro â he mea hÄŤ ake i te whakaaro he mana tĹ te MÄori i roto i tĹna whakapapa ki tĹna tuakiri ahurea, Ä, he rite tonu te Ähei ki te toro ki tĹna ao MÄori. E kore e ngaro i a rÄtou.
Ka whakapau kaha a NgÄ Kura Ä-Iwi kia noho wÄtea mai ki ngÄ Uri tĹ rÄtou ao MÄori. MÄ ngÄ wheako MÄori tĹŤturu e ahu mai ana i ngÄ wawata o te whÄnau, te hapĹŤ, me te iwi, ka taea e ia Äkonga tĹna anĹ tihi o te angitu te kake, kia puÄwai ai tĹna ake pitomata.
Ko te Ähuatanga ako e hÄpaitia ana e NgÄ Kura Ä-Iwi he mea manaaki i te whanaungatanga i waenganui i ngÄ Äkonga, e tĹŤhonohono ana i a rÄtou ko Ĺ rÄtou whÄnau ki tÄtahi kaupapa kua titia ki ngÄ whakareretanga iho, pÄrÄ i te KÄŤngitanga me ngÄ wawata mĹ anamata. Heoi, pÄrÄ tonu i ngÄ kÄkano i ruia i RangiÄtea e puÄwai ai a tÄnÄ i tĹna wÄ, a tÄnÄ i tĹna, ka ekea e ngÄ Äkonga ngÄ tihi o ngÄ maunga maha e hÄngai ana, e tika ana hoki mĹ Ĺ rÄtou nÄ wÄ.
Ko tÄnÄ kura, ko tÄnÄ kura he pÄrekereke mĹ ngÄ Äkonga, kia eke ai ia Äkonga ki Ĺna taumata tiketike hei MÄori, hei Uri nĹ te hunga kua whetĹŤrangitia, te hunga nĹ rÄtou ngÄ tapuwae e takahia ana e ngÄ Uri o NgÄ Kura Ä-Iwi.