Ko te tĹŤranga o te kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori, ka kaha whakatauritea ki tĹ te teacher aide tĹŤrangai. Heoi, ko te tĹŤranga o te kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori, he tino rerekÄ rawa atu ki tÄnÄ o te teacher aide.
I tonoa te rangahau nei e Te Riu Roa, mÄ te tautoko anĹ hoki o te TÄhuhu o te MÄtauranga. I hiahia tahi Te Riu Roa me te TÄhuhu o te MÄtauranga ki te whai mÄramatanga ake ki te tĹŤranga o te kaiÄwhina i ngÄ horopaki kaupapa MÄori.
Ko tÄ te pĹŤrongo Ringa Rehe nei, he miramira i ngÄ wheako o ngÄ kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori, me te whai pÄnga o Ä rÄtou mahi ki ngÄ tamariki, me te kura katoa.
I te nuinga o te wÄ, ka Äta mahi te teacher aide ki te taha o ngÄ kaiako me ngÄ tauira, Ä, e tautokona ana e ngÄ kaiako o ngÄ akomanga, e ngÄ kairuruku tautoko akoranga me ngÄ kairuruku mÄtauranga matea tauwhÄiti, e Ätahi atu kaiÄrahi, kaimahi whakaako hoki, tae atu hoki ki Ätahi atu teacher aides. Ka whai ngÄ mahi a ngÄ teacher aides i tÄnÄ e tohua ai e ngÄ kaiÄrahi o ngÄ kuraii.
Ko te nuinga o ngÄ rangahau e pÄ ana ki ngÄ teacher aides me Ä rÄtou mahi, kua whakatutukihia ki tÄwÄhi atu o Aotearoa, Ä, he nui ngÄ wÄ ka arotahi ki ngÄ horopaki nĹ roto mai i PeretÄniaiii. KÄhore he rangahau - he ruarua noa iho rÄnei ngÄ rangahau - e aromÄtai ana i ngÄ whakaritenga a ngÄ kaiÄwhina, i ngÄ whai pÄnga rÄnei o taua tĹŤranga ki ngÄ tamariki i ngÄ horopaki kaupapa MÄori.
E kapo ana tÄnei pĹŤrongo i ngÄ reo, ngÄ tirohanga, me ngÄ wheako o ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tumuaki, ngÄ whÄnau, me ngÄ tamariki, arÄ, o rÄtou e whai wÄhi atu ana ki ngÄ horopaki mÄtauranga kaupapa MÄori, hei whakapuaki i ngÄ whakaritenga, i ngÄ wheako, me te whai pÄnga atu hoki o ngÄ kaiÄwhina.
MÄ te whakaatu i ngÄ mÄramatanga hou e pÄ ana ki ngÄ whakaritenga a te kaiÄwhina, ka rau atu hoki tÄnei rangahau ki te tĹpĹŤtanga o ngÄ rangahau o mua e whakatakoto ana i te tirohanga whÄnui tonu ki ngÄ tĹŤÄhuatanga o te mÄtauranga kaupapa MÄori, me te whai pÄnga o taua mÄtauranga motuhake, taua mÄtauranga kanorau hoki ki ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi.
Ka whakatakoto a Ringa Rehe i ngÄ mÄramatanga e whai pĹŤtake ana, e whai pÄnga ana hoki ki ngÄ mahi a ngÄ kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori. Ko tÄ ngÄ mĹhiohio nei:
I mahi ngÄtahi a Te Pou Mataaho me ngÄ kura kaupapa MÄori e whitu kei raro i te maru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, ki te whakaemi i ngÄ whakaaturanga e tohu ana i tÄnÄ e tino whai hua ana ki ngÄ kaiÄwhina, ki te rÄngai mÄtauranga, ki ngÄ tamariki me Ĺ rÄtou whÄnau â mÄ Ĺ rÄtou reo ake.
Ko te whakatĹpĹŤtanga e pou here ana i te rangahau nei, he rite anĹ ki te aronga o ngÄ tini kaiÄwhina ki te whai hononga, ki te hapori, me te mahi ngÄtahi. E tika ana kua tini anĹ hoki ngÄ ringaringa i whai wÄhi atu ai ki Ringa Rehe âhe tini pĹŤmanawa, he tini pĹŤkengaâ, Ä, kua tuituia ngÄ mÄramatanga, ngÄ reo, me ngÄ tirohanga o ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, ngÄ iwi, me ngÄ ratonga mÄtauranga. Hei tĹpĹŤtanga, e tĹŤmanakohia ana e mÄtou kia maha tonu ngÄ ringa hÄpai ka whakapakari tonu i tÄnei kaupapa, hei whao i te kete mÄtauranga, Ä, hei whakatinana i ngÄ tino putanga mÄtauranga e whai painga ana ki ngÄ tamariki.
Ko tÄ Te Tari Arotake MÄtauranga mahi i tÄnei rangahau, he miramira i ngÄ horopaki motuhake i te mÄtauranga kaupapa MÄori, me te Ähua o ngÄ mahi a te kaiÄwhina. E takune ana te rangahau nei ki te whakapuaki i ngÄ kĹrero a ngÄ kaiÄwhina, me Ĺ rÄtou wheako. Ko te whakapuaki mai i Ä rÄtou tirohanga me Ĺ rÄtou wheako, ka whakatakoto i te Ähua tonu o ngÄ mahi, Ä, ka whakarato i ngÄ whakaaturanga, te mÄramatanga, me ngÄ mĹhiotanga e pÄ ana ki te tĹŤranga o te kaiÄwhina, ki tÄ rÄtou tÄpaetanga, me ngÄ whakaritenga auaha. Ko tÄtahi Ähuatanga mÄtuatua, ko te aronga nui anĹ hoki ki Ĺ rÄtou pĹŤkenga me Ĺ rÄtou pĹŤmanawa i roto i te reo MÄori, i ngÄ tikanga MÄori, i ngÄ mÄtauranga MÄori, me te kaupapa MÄori.
Ko tĹ mÄtou whÄinga me Ringa Rehe, he waihanga i tÄtahi rauemi e whai hua ai ki a rÄtou i roto i te mÄtauranga kaupapa MÄori, arÄ, ki ngÄ tauira, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ me ngÄ iwi, tae atu hoki ki ngÄ ratonga me ngÄ whakahaere mÄtauranga, ki ÄrÄ e whai pÄnga ana ki te mÄtauranga MÄori, Ä, mÄtua rÄ ki ngÄ kaiÄwhina tonu.
E oke ana mÄtou ki te whakatinana i ngÄ takohanga a te Karauna i raro i ngÄ atikara o Te Tiriti o Waitangi. E whakapĹŤmau ana tÄnei rangahau i ngÄ kirimina i whakataungia ai ki te taha o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa me Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa (tirohia te whÄrangi 38), Ä, e hÄngai ana ki ngÄ tirohanga a Te Tari Arotake MÄtauranga. Kua whakatĹngia ki te tirohanga a Te Tari Arotake MÄtauranga, ko tÄ mÄtou whai i te mana taurite me te hiranga mĹ ngÄ tauira MÄori, me tÄ mÄtou aronga ki ngÄ putanga whai hua e hÄpai ana i te tuakiri MÄori, i te reo MÄori, me te ahurea MÄori. Ka whai wÄhi atu a Ringa Rehe ki tÄ mÄtou kohinga aromÄtai, kohinga rangahau hoki kua waihangatia hei hÄpai i ngÄ whakaritenga papai me ngÄ tĹŤÄhuatanga e whakatairanga ake ana i te pĹŤnaha.
Ko te aro atu ki te whakapaitanga, ka noho mÄtuatua ki ngÄ wÄhanga katoa o te pĹŤnaha mÄtauranga â tae atu hoki ki Te Tari Arotake MÄtauranga. Ko tÄ Ringa Rehe mahi me ngÄ tĹŤmomo rangahau pÄnei, he hÄpai ake i tÄ mÄtou whai mÄramatanga me Ĺ mÄtou Äheinga ki te mÄtai me te miramira i te tangongitanga o ngÄ kaupapa, o ngÄ tikanga whakaako, me ngÄ wheako kei roto i te mÄtauranga kaupapa MÄori.
I whai wÄhi mai Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa rÄua ko NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa
E mihi ana Te Pou Mataaho (te rĹpĹŤ aromÄtai MÄori, rĹpĹŤ rangahau MÄori hoki o Te Tari
Arotake MÄtauranga) me Te UepĹŤ Ä-Motu (te rĹpĹŤ aromÄtai, rĹpĹŤ rangahau hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga) ki ngÄ kura e whitu, nÄ rÄtou i manawanui mai ki te tautoko, ki te Ärahi, Ä, ki te whakahua ake hoki i Ĺ rÄtou wheako whaiaro i tÄ rÄtou whai wÄhi mai ki tÄnei rangahau.
I toro atu Te Tari Arotake MÄtauranga ki ngÄ mÄramatanga o tÄnÄ me tÄnÄ mĹ ngÄ mahi a te kaiÄwhina, mai i ngÄ kura e toru nĹ te whakatĹpĹŤtanga o ngÄ kura kaupapa MÄori Te Aho Matua kei raro i te maru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, me ngÄ kura e whÄ nĹ te whakatĹpĹŤtanga o ngÄ kura kua tautapaina hei kura Ä-iwi kei raro i te maru o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa.
E ĹŤ ana ngÄ kura e toru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa ki ngÄ tikanga whakaaro o Te Aho Matua. Ko tÄ ngÄ wÄhanga o Te Aho Matua, he whakatakoto i ngÄ tĹŤmanako mĹ ngÄ kura nei. Ka whakatinanahia ki Te Tino Uaratanga.
Ka hÄngai Te Tino Uaratanga o Te Aho Matua ki:Â
E ĹŤ ana ngÄ kura e whÄ o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa ki te whakatutuki i ngÄ wawata o ngÄ iwi. Ko tÄ te whÄinga whÄnui o NgÄ Kura Ä Iwi, kia ĹŤ te mana motuhake, te ngÄkau titikaha, te whakaaweawe, te ihumanea, me te whakatakotoranga whakaaro hoki o ngÄ uri, kia whai wÄhi nui rÄtou ki te ao whÄnui, Ä, kia tĹŤroa hoki tÄ rÄtou whai i te mÄtauranga.
Ko ngÄ putanga matua ki ngÄ uri:
E whakapuaki ana te pĹŤrongo nei i ngÄ whakamÄramatanga me ngÄ mÄtaitanga i whakaemihia ai i ngÄ wheako, puta noa i ngÄ taiao ako kaupapa MÄori. Kei Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa Ä rÄua ake tikanga whakaaro, Ĺ rÄua mana Ähua ake, Ä, ka whakanuia, ka whai wÄhi nui hoki ngÄ whakatĹpĹŤtanga e rua ki te mÄtauranga o NgÄi MÄori, me te eke angitu o ngÄ raukura me ngÄ manu pÄŤrere. E miramira ana te rangahau nei i ngÄ ariÄ whÄnui i puta mÄrika mai ai i ngÄ kaupapa e rua. Ka Äta tohu atu i:
Ka tirohia ki Working Together, te Ähua o ngÄ whakaritenga papai me te tautoko papai a te teacher aide i ngÄ horopaki o ngÄ ara reo PÄkehÄ. Ka whakatakotohia ki te pĹŤrongo ngÄ tino tirohanga ki ngÄ wheako me ngÄ pĹŤkenga o ngÄ teacher aides i Aotearoa. Ko tÄ te rangahau, he Ärahi i tÄnÄ ka taea e ngÄ kura te whai atu hei hÄpai i te angitu o ngÄ teacher aides, Ä, ka miramira i ngÄ wÄhanga matua o ngÄ whakaritenga a te teacher aide e tino whai hua ana ki ngÄ tauira.
I Working Together, i kite mÄtou:Â
He tino puna mĹhiotanga ka puta tahi mai i Ringa Rehe, he tini pĹŤmanawa, he tini pĹŤkenga (2022) me Working Together: How Teacher Aides Can Have the Most Impact (2022), mĹ ngÄ whakaritenga e whai hua ana, puta noa i te mÄtauranga i Aotearoa. MÄ te pÄnui tahi, ka tohua e ngÄ pĹŤrongo nei, ko ngÄ tĹŤÄhuatanga o ngÄ aronga, ngÄ mÄharahara me ngÄ wheako e rite ana ki ngÄ mahi a te kaiÄwhina me te teacher aide. I kite hoki mÄtou, ka miramira te rangahau nei i ngÄ rerekÄtanga, ka tohungia ngÄ kaupapa rerekÄ, Ä, ka maioha hoki i te whai wÄhi atu a te teacher aide me te kaiÄwhina ki te ako angitu, hei painga mĹ ngÄ tamariki me Ĺ rÄtou whÄnau.
Hei kohinga, ka whai painga ngÄ pĹŤrongo rangahau nei me ngÄ mÄramatanga o roto ki te ohu mahi mÄtauranga, Ä, ka whai wÄhi ki ngÄ putanga whai hua me ngÄ ao o ngÄ tamariki MÄori katoa ki te mÄtauranga ara reo PÄkehÄ me te mÄtauranga kaupapa MÄori.
Ko te tĹŤranga o te kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori, ka kaha whakatauritea ki tĹ te teacher aide tĹŤrangai. Heoi, ko te tĹŤranga o te kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori, he tino rerekÄ rawa atu ki tÄnÄ o te teacher aide.
I tonoa te rangahau nei e Te Riu Roa, mÄ te tautoko anĹ hoki o te TÄhuhu o te MÄtauranga. I hiahia tahi Te Riu Roa me te TÄhuhu o te MÄtauranga ki te whai mÄramatanga ake ki te tĹŤranga o te kaiÄwhina i ngÄ horopaki kaupapa MÄori.
Ko tÄ te pĹŤrongo Ringa Rehe nei, he miramira i ngÄ wheako o ngÄ kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori, me te whai pÄnga o Ä rÄtou mahi ki ngÄ tamariki, me te kura katoa.
I te nuinga o te wÄ, ka Äta mahi te teacher aide ki te taha o ngÄ kaiako me ngÄ tauira, Ä, e tautokona ana e ngÄ kaiako o ngÄ akomanga, e ngÄ kairuruku tautoko akoranga me ngÄ kairuruku mÄtauranga matea tauwhÄiti, e Ätahi atu kaiÄrahi, kaimahi whakaako hoki, tae atu hoki ki Ätahi atu teacher aides. Ka whai ngÄ mahi a ngÄ teacher aides i tÄnÄ e tohua ai e ngÄ kaiÄrahi o ngÄ kuraii.
Ko te nuinga o ngÄ rangahau e pÄ ana ki ngÄ teacher aides me Ä rÄtou mahi, kua whakatutukihia ki tÄwÄhi atu o Aotearoa, Ä, he nui ngÄ wÄ ka arotahi ki ngÄ horopaki nĹ roto mai i PeretÄniaiii. KÄhore he rangahau - he ruarua noa iho rÄnei ngÄ rangahau - e aromÄtai ana i ngÄ whakaritenga a ngÄ kaiÄwhina, i ngÄ whai pÄnga rÄnei o taua tĹŤranga ki ngÄ tamariki i ngÄ horopaki kaupapa MÄori.
E kapo ana tÄnei pĹŤrongo i ngÄ reo, ngÄ tirohanga, me ngÄ wheako o ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tumuaki, ngÄ whÄnau, me ngÄ tamariki, arÄ, o rÄtou e whai wÄhi atu ana ki ngÄ horopaki mÄtauranga kaupapa MÄori, hei whakapuaki i ngÄ whakaritenga, i ngÄ wheako, me te whai pÄnga atu hoki o ngÄ kaiÄwhina.
MÄ te whakaatu i ngÄ mÄramatanga hou e pÄ ana ki ngÄ whakaritenga a te kaiÄwhina, ka rau atu hoki tÄnei rangahau ki te tĹpĹŤtanga o ngÄ rangahau o mua e whakatakoto ana i te tirohanga whÄnui tonu ki ngÄ tĹŤÄhuatanga o te mÄtauranga kaupapa MÄori, me te whai pÄnga o taua mÄtauranga motuhake, taua mÄtauranga kanorau hoki ki ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi.
Ka whakatakoto a Ringa Rehe i ngÄ mÄramatanga e whai pĹŤtake ana, e whai pÄnga ana hoki ki ngÄ mahi a ngÄ kaiÄwhina i te mÄtauranga kaupapa MÄori. Ko tÄ ngÄ mĹhiohio nei:
I mahi ngÄtahi a Te Pou Mataaho me ngÄ kura kaupapa MÄori e whitu kei raro i te maru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, ki te whakaemi i ngÄ whakaaturanga e tohu ana i tÄnÄ e tino whai hua ana ki ngÄ kaiÄwhina, ki te rÄngai mÄtauranga, ki ngÄ tamariki me Ĺ rÄtou whÄnau â mÄ Ĺ rÄtou reo ake.
Ko te whakatĹpĹŤtanga e pou here ana i te rangahau nei, he rite anĹ ki te aronga o ngÄ tini kaiÄwhina ki te whai hononga, ki te hapori, me te mahi ngÄtahi. E tika ana kua tini anĹ hoki ngÄ ringaringa i whai wÄhi atu ai ki Ringa Rehe âhe tini pĹŤmanawa, he tini pĹŤkengaâ, Ä, kua tuituia ngÄ mÄramatanga, ngÄ reo, me ngÄ tirohanga o ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, ngÄ iwi, me ngÄ ratonga mÄtauranga. Hei tĹpĹŤtanga, e tĹŤmanakohia ana e mÄtou kia maha tonu ngÄ ringa hÄpai ka whakapakari tonu i tÄnei kaupapa, hei whao i te kete mÄtauranga, Ä, hei whakatinana i ngÄ tino putanga mÄtauranga e whai painga ana ki ngÄ tamariki.
Ko tÄ Te Tari Arotake MÄtauranga mahi i tÄnei rangahau, he miramira i ngÄ horopaki motuhake i te mÄtauranga kaupapa MÄori, me te Ähua o ngÄ mahi a te kaiÄwhina. E takune ana te rangahau nei ki te whakapuaki i ngÄ kĹrero a ngÄ kaiÄwhina, me Ĺ rÄtou wheako. Ko te whakapuaki mai i Ä rÄtou tirohanga me Ĺ rÄtou wheako, ka whakatakoto i te Ähua tonu o ngÄ mahi, Ä, ka whakarato i ngÄ whakaaturanga, te mÄramatanga, me ngÄ mĹhiotanga e pÄ ana ki te tĹŤranga o te kaiÄwhina, ki tÄ rÄtou tÄpaetanga, me ngÄ whakaritenga auaha. Ko tÄtahi Ähuatanga mÄtuatua, ko te aronga nui anĹ hoki ki Ĺ rÄtou pĹŤkenga me Ĺ rÄtou pĹŤmanawa i roto i te reo MÄori, i ngÄ tikanga MÄori, i ngÄ mÄtauranga MÄori, me te kaupapa MÄori.
Ko tĹ mÄtou whÄinga me Ringa Rehe, he waihanga i tÄtahi rauemi e whai hua ai ki a rÄtou i roto i te mÄtauranga kaupapa MÄori, arÄ, ki ngÄ tauira, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ me ngÄ iwi, tae atu hoki ki ngÄ ratonga me ngÄ whakahaere mÄtauranga, ki ÄrÄ e whai pÄnga ana ki te mÄtauranga MÄori, Ä, mÄtua rÄ ki ngÄ kaiÄwhina tonu.
E oke ana mÄtou ki te whakatinana i ngÄ takohanga a te Karauna i raro i ngÄ atikara o Te Tiriti o Waitangi. E whakapĹŤmau ana tÄnei rangahau i ngÄ kirimina i whakataungia ai ki te taha o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa me Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa (tirohia te whÄrangi 38), Ä, e hÄngai ana ki ngÄ tirohanga a Te Tari Arotake MÄtauranga. Kua whakatĹngia ki te tirohanga a Te Tari Arotake MÄtauranga, ko tÄ mÄtou whai i te mana taurite me te hiranga mĹ ngÄ tauira MÄori, me tÄ mÄtou aronga ki ngÄ putanga whai hua e hÄpai ana i te tuakiri MÄori, i te reo MÄori, me te ahurea MÄori. Ka whai wÄhi atu a Ringa Rehe ki tÄ mÄtou kohinga aromÄtai, kohinga rangahau hoki kua waihangatia hei hÄpai i ngÄ whakaritenga papai me ngÄ tĹŤÄhuatanga e whakatairanga ake ana i te pĹŤnaha.
Ko te aro atu ki te whakapaitanga, ka noho mÄtuatua ki ngÄ wÄhanga katoa o te pĹŤnaha mÄtauranga â tae atu hoki ki Te Tari Arotake MÄtauranga. Ko tÄ Ringa Rehe mahi me ngÄ tĹŤmomo rangahau pÄnei, he hÄpai ake i tÄ mÄtou whai mÄramatanga me Ĺ mÄtou Äheinga ki te mÄtai me te miramira i te tangongitanga o ngÄ kaupapa, o ngÄ tikanga whakaako, me ngÄ wheako kei roto i te mÄtauranga kaupapa MÄori.
I whai wÄhi mai Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa rÄua ko NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa
E mihi ana Te Pou Mataaho (te rĹpĹŤ aromÄtai MÄori, rĹpĹŤ rangahau MÄori hoki o Te Tari
Arotake MÄtauranga) me Te UepĹŤ Ä-Motu (te rĹpĹŤ aromÄtai, rĹpĹŤ rangahau hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga) ki ngÄ kura e whitu, nÄ rÄtou i manawanui mai ki te tautoko, ki te Ärahi, Ä, ki te whakahua ake hoki i Ĺ rÄtou wheako whaiaro i tÄ rÄtou whai wÄhi mai ki tÄnei rangahau.
I toro atu Te Tari Arotake MÄtauranga ki ngÄ mÄramatanga o tÄnÄ me tÄnÄ mĹ ngÄ mahi a te kaiÄwhina, mai i ngÄ kura e toru nĹ te whakatĹpĹŤtanga o ngÄ kura kaupapa MÄori Te Aho Matua kei raro i te maru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, me ngÄ kura e whÄ nĹ te whakatĹpĹŤtanga o ngÄ kura kua tautapaina hei kura Ä-iwi kei raro i te maru o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa.
E ĹŤ ana ngÄ kura e toru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa ki ngÄ tikanga whakaaro o Te Aho Matua. Ko tÄ ngÄ wÄhanga o Te Aho Matua, he whakatakoto i ngÄ tĹŤmanako mĹ ngÄ kura nei. Ka whakatinanahia ki Te Tino Uaratanga.
Ka hÄngai Te Tino Uaratanga o Te Aho Matua ki:Â
E ĹŤ ana ngÄ kura e whÄ o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa ki te whakatutuki i ngÄ wawata o ngÄ iwi. Ko tÄ te whÄinga whÄnui o NgÄ Kura Ä Iwi, kia ĹŤ te mana motuhake, te ngÄkau titikaha, te whakaaweawe, te ihumanea, me te whakatakotoranga whakaaro hoki o ngÄ uri, kia whai wÄhi nui rÄtou ki te ao whÄnui, Ä, kia tĹŤroa hoki tÄ rÄtou whai i te mÄtauranga.
Ko ngÄ putanga matua ki ngÄ uri:
E whakapuaki ana te pĹŤrongo nei i ngÄ whakamÄramatanga me ngÄ mÄtaitanga i whakaemihia ai i ngÄ wheako, puta noa i ngÄ taiao ako kaupapa MÄori. Kei Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa Ä rÄua ake tikanga whakaaro, Ĺ rÄua mana Ähua ake, Ä, ka whakanuia, ka whai wÄhi nui hoki ngÄ whakatĹpĹŤtanga e rua ki te mÄtauranga o NgÄi MÄori, me te eke angitu o ngÄ raukura me ngÄ manu pÄŤrere. E miramira ana te rangahau nei i ngÄ ariÄ whÄnui i puta mÄrika mai ai i ngÄ kaupapa e rua. Ka Äta tohu atu i:
Ka tirohia ki Working Together, te Ähua o ngÄ whakaritenga papai me te tautoko papai a te teacher aide i ngÄ horopaki o ngÄ ara reo PÄkehÄ. Ka whakatakotohia ki te pĹŤrongo ngÄ tino tirohanga ki ngÄ wheako me ngÄ pĹŤkenga o ngÄ teacher aides i Aotearoa. Ko tÄ te rangahau, he Ärahi i tÄnÄ ka taea e ngÄ kura te whai atu hei hÄpai i te angitu o ngÄ teacher aides, Ä, ka miramira i ngÄ wÄhanga matua o ngÄ whakaritenga a te teacher aide e tino whai hua ana ki ngÄ tauira.
I Working Together, i kite mÄtou:Â
He tino puna mĹhiotanga ka puta tahi mai i Ringa Rehe, he tini pĹŤmanawa, he tini pĹŤkenga (2022) me Working Together: How Teacher Aides Can Have the Most Impact (2022), mĹ ngÄ whakaritenga e whai hua ana, puta noa i te mÄtauranga i Aotearoa. MÄ te pÄnui tahi, ka tohua e ngÄ pĹŤrongo nei, ko ngÄ tĹŤÄhuatanga o ngÄ aronga, ngÄ mÄharahara me ngÄ wheako e rite ana ki ngÄ mahi a te kaiÄwhina me te teacher aide. I kite hoki mÄtou, ka miramira te rangahau nei i ngÄ rerekÄtanga, ka tohungia ngÄ kaupapa rerekÄ, Ä, ka maioha hoki i te whai wÄhi atu a te teacher aide me te kaiÄwhina ki te ako angitu, hei painga mĹ ngÄ tamariki me Ĺ rÄtou whÄnau.
Hei kohinga, ka whai painga ngÄ pĹŤrongo rangahau nei me ngÄ mÄramatanga o roto ki te ohu mahi mÄtauranga, Ä, ka whai wÄhi ki ngÄ putanga whai hua me ngÄ ao o ngÄ tamariki MÄori katoa ki te mÄtauranga ara reo PÄkehÄ me te mÄtauranga kaupapa MÄori.
E ai ki te mÄtauranga kura kaupapa MÄori, ka tino whai wÄhi nui te kaiÄwhina ki ngÄ whakaakoranga me ngÄ akoranga o ngÄ tamariki. Ko te tĹŤranga o te kaiÄwhina, he kanorau, e whai pĹŤtake ana, Ä, e whakamanahia ana mĹ tĹna whai pÄnga nui ki te atawhai me te mÄtauranga. Ka aro atu ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ hiahia o ngÄ kaiako e tautoko tamariki ana mÄ ngÄ huarahi maha, Ä, ka ĹŤ hoki rÄtou ki te whakapĹŤmau tonu i te whakaratonga o te kaupapa MÄori, i te reo MÄori, i ngÄ tikanga MÄori, i ngÄ tikanga whakaaro e pou here ana i te kaupapa, tae atu hoki ki ngÄ wawata o ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi.
I te mÄtauranga kaupapa MÄori, i ngÄ kura o Te Aho Matua me ngÄ kura Ä-iwi, ka toro atu te mahi a te kaiÄwhina ki tua atu i te whakaaro kia Äwhina noatia te hunga matea ako. Ka whakaaweawetia hoki e ngÄ matea mÄtauranga whÄnui, me te aronga anĹ hoki o te whÄnau, te hapĹŤ, me te iwi.
NĹ te Mahuru o te tau 2017 Te Riu Roa i tÄpae ai i te kerÄme utu taurite mÄ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina katoa NZEI TRR (2020)iv, Ä, ka whakatakotohia ki te kerÄme ngÄ whakaaturanga i tohu ai i te kore hÄngaitanga o te utu me ngÄ Ähuatanga mahi ki te tino taumata o ngÄ pĹŤkenga e whai pÄnga ana ki taua tĹŤranga. I tohungia hoki e Te Riu Roa i taua wÄ, kua puta i ngÄ tĹŤhuratanga o te utu taurite te whakaaturanga e meatia ana, ko tÄ te kaiÄwhina mahi i ngÄ horopaki kaupapa MÄori, he tino rerekÄ ki te Ähua o ngÄ mahi a ÄrÄ i ngÄ tĹŤranga o taua tĹŤmomo mahi ki ngÄ horopaki ara reo PÄkehÄ.
I Aotearoa, ka mahi ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina puta noa i te rÄngai, Ä, ki te tangongitanga hoki o ngÄ horopaki. E ai ki ngÄ pĹŤrongo a Te Riu Roa, e kawea ana aua mahi mÄ ngÄ huarahi kanorau, ki ngÄ kura mÄtanga me ngÄ kura kaupapa MÄori, Ä, kua piki ake te tatauranga o ngÄ tamariki hei Äta tautoko ake.
NÄ te whakawhiti kĹrero ki Te Riu Roa, i tauÄkÄŤtia ai kei te matatini haere ngÄ mahi i te rÄngai mÄtauranga, nÄ te kitenga i te tokomaha kÄ atu o ngÄ tamariki e mau ana i ngÄ matea hauora me ngÄ matea ako, tae atu ki ngÄ take whanonga, te mÄharahara o te hinengaro, me ngÄ take kanorau Ä-roro. Ko te taumata o te matatini, kua whai pÄnga anĹ hoki ki te pÄŤkautanga o ngÄ mahi, Ä, i te tino pÄrÄ mĹ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina e tautoko ai i aua tamariki i te nuinga o te wÄ. TÄpiri atu ki tÄnÄ, ki tÄ Te Riu Roa, kÄhore i te tino rawaka te taha matatiki o taua mahi, puta noa i ngÄ horopaki o te ara reo PÄkehÄ, o te kaupapa MÄori, o te ara reo MÄori hoki.
Ko te whakataunga utu taurite mÄ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina e miramira ana i te ngÄkau nuitanga me te angitu o tÄnei ohu mahi, mÄ te aro atu ki te roanga o te wÄ kua kore whakanuia te Ähua tonu o aua mahi, me te whakatika i taua tĹŤÄhuatanga. Ko ngÄ aromatawai o te utu taurite i aro atu ai ki ngÄ take maha e pÄ ana ki tÄnei ohu mahi, tae atu ki:
Ko aua take ohu mahi ka pÄ tĹtika ki ngÄ kaiÄwhina me ngÄ teacher aides, Ä, ka whai pÄnga hoki ki ngÄ putanga ako.
Mai i te PoutĹŤ-te-rangi o te tau 2021, kua huihui tÄtahi rĹpĹŤ tohutohu o te rÄngai ki te arotake i ngÄ pĹŤtea mĹ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina. E whakawhanake ana te rĹpĹŤ i ngÄ taunakitanga e whai wÄhi ai ki te whakangÄwari ake i te tuku pĹŤtea, kia taunga ake ai mĹ ngÄ kura, kia pĹŤmau ake ai mĹ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina, Ä kÄti, kia pakari ake ai te noho moroki me te kounga o te tautoko e whakaratohia ana mÄ ngÄ tauira.
E whakaae ana Te Riu Roa me te TÄhuhu o te MÄtauranga, ko te whai mÄramatanga ki ngÄ tĹŤranga me ngÄ kawenga, ki ngÄ whakaritenga whai hua hoki a ngÄ kaiÄwhina i ngÄ horopaki kaupapa MÄori, he Ähuatanga tino mÄtuatua ki te rÄngai mÄtauranga.
Ko ngÄ mÄramatanga i tÄnei rangahau a Te Tari Arotake MÄtauranga, ka whai wÄhi atu ki te tĹŤÄpapa o ngÄ mĹhiotanga e pÄ ana ki tÄnÄ e whai hua ana ki ngÄ kaiÄwhina, ki ngÄ tĹŤmomo huarahi tautoko e tika ana kia angitu ai rÄtou, Ä, ka whakatakoto hoki i ngÄ mĹhiohio mĹ te noho wÄtea mai o aua tĹŤmomo tautoko, mĹ te Äheinga anĹ hoki ki te whakapÄ atu. Ko tÄ Te Tari Arotake MÄtauranga e tĹŤmanakohia ana me tÄnei rangahau, kia whai tautoko ake ngÄ kaiÄwhina ki te whai hua nui tonu ki te ao o ngÄ tamariki e hÄpaitia ana e rÄtou.Â
âKaiÄwhina are valued with immense respect and dignity â they are the hub of everything we do, without them we could not function, without them we cannot be the best we can be.â - te reo o te tumuaki
NÄ te MÄori, me te MÄori, mÄ te MÄori, hei MÄori, mÄ te reo MÄori, koia ngÄ tĹŤÄhuatanga e Ärahi ana i tÄ mÄtou pÄtuitanga ki a NgÄi MÄori, i te aronga hoki ki ngÄ rangahau katoa e whakatutukihia ana e Te Pou Mataaho.
Ka hÄngai pĹŤ a Ringa Rehe ki ngÄ horopaki kaupapa MÄori. NÄ tÄnÄ, e tika ana kia toro atu mÄtou ki te huarahi rangahau kaupapa MÄori, mÄ ngÄ mÄtauranga MÄori me ngÄ tikanga MÄori, arÄ, i tÄnÄ i whakapuakihia ai ki ngÄ mahi a Smith (1999), me PÄŤhama mÄ (2002).
I tÄŤmatahia te rangahau nei ki ngÄ wÄnanga ki waenga i Te Tari Arotake MÄtauranga me Te Riu Roa. I konÄ, i taea ai e mÄtou te whakatakoto te tĹpĹŤtanga o ngÄ whÄinga matua o Ringa Rehe, te hĹkaitanga o te rangahau, me te whakatakotoranga o te huarahi rangahau. NÄ tÄnÄ, ka waihanga ngÄtahi i ngÄ raupapa pakirehua i whai wÄhi atu ai ki te Ähua tonu o ngÄ pÄtai i uia e mÄtou i ngÄ kura.
I arotahi te anga whakatewhatewha o te rangahau nei ki:
He aronga ngÄtahi tÄ te katoa i whai wÄhi ai ki a Ringa Rehe, ki te whakapĹŤmau i ngÄ tikanga me ngÄ tikanga whakaaro o ia wÄhi ako, nÄ te tangongitanga me te whai pÄnga o tÄnÄ ki ngÄ matea o ngÄ tamariki me Ĺ rÄtou whÄnau. Ko tĹ mÄtou hononga mahi kÄ ki Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, i hÄpai anĹ hoki i taua aronga.
NÄu te rourou, nÄku te rourou, ka ora ai te iwi
Ka mihia te whai wÄhi mÄtÄtoa o ngÄ kaiako, ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tumuaki, ngÄ tamariki, me ngÄ whÄnau o ngÄ kura ki te waihanga o te rangahau nei, heoi, i ngÄ wÄ e taea ana, kua whakapuakihia ki te rangahau nei Ĺ rÄtou whakaaro me Ä rÄtou tirohanga mÄ Ä rÄtou ake kupu kĹrero.
Ko te nuinga o te rangahau e pou here ana i te pĹŤrongo nei, i ahu mai i ngÄ uiui kanohi ki te kanohi i tĹŤ ai i te tĹmuringa o te tau 2022, mÄ te whai hanganga whÄnui noa o ngÄ pÄtai.
He pÄtai whÄnui ngÄ pÄtai uiui katoa, kia wÄtea ai ngÄ kaiuru â mai i te whÄnuitanga tonu o ngÄ kura â ki te whakapuaki mÄhorahora i Ĺ rÄtou whakaaro me Ĺ rÄtou ake mÄtau Ä-wheako ki te taha o te rĹpĹŤ o Te Tari Arotake MÄtauranga. I whakawhanakehia ngÄ pÄtai mĹ ia rĹpĹŤ i tautuhia ai ki te anga whakatewhatewha. I whai wÄhi atu ngÄ pÄtai katoa ki te kohinga o ngÄ mĹhiohio e urupare ana i tÄ mÄtou raupapa pakirehua matua.
NÄ tÄnei pÄtai i Äta tirohia e mÄtou ngÄ wÄhanga maha i whai pÄnga ai, tae atu ki te whai mÄramatanga ki te tangongitanga o ngÄ mahi a te kaiÄwhina, ki te tautoko pÄhea nei i te tĹŤranga, ki te Ähua tonu o ngÄ whakaritenga whÄnui me ngÄ whakaritenga papai, tae atu hoki ki Ätahi atu whaitua, pÄrÄ i te whai wÄhi pÄhea nei a te kaiÄwhina ki te kura whÄnui, ki ngÄ whÄnau, inarÄ tonu ki ngÄ tamariki.
Hei hÄpai i tÄ mÄtou whakaemi whakaaturanga, i kĹrero mÄtou ki ngÄ tamariki, ngÄ kaiÄwhina, ngÄ whÄnau me ngÄ tumuaki, mÄ ngÄ pÄtai i Äta whakawhanakehia ai kia hĹhonu tÄ mÄtou ruku atu ki ngÄ wÄhanga whai pÄnga matua. I pÄtaihia e mÄtou ngÄ:
TÄpiri atu ki ngÄ uiui, i whakatutuki haere Te Tari Arotake MÄtauranga i ngÄ mÄtakitaki Ä-akomanga ki tÄnÄ me tÄnÄ o ngÄ kura e whitu i whai wÄhi mai ai ki tÄnei rangahau. Ka hÄngai ngÄ mÄtakitaki ki:
I whakahaerehia ngÄ rangahau Ä-whaitua e ngÄ kaiarotake o Te UepĹŤ Ä-Motu, mÄ te whakamahi i te anga rangahau me ngÄ pÄtai i whakaritea ai e Te Pou Mataaho me Te Riu Roa.
Ko taua kohinga kura, koia ko te 5% o ngÄ kura katoa kei raro i te maru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa.
Ko taua kohinga kura, koia ko te 13% o ngÄ kura katoa kei raro i te maru o NgÄ KuraÂ Ä Iwi o Aotearoa.
Ko ngÄ mÄramatanga matua i puta ai i ngÄ uiui me ngÄ mÄtakitaki, i whakaemihia hei mÄtaitanga. Ka whai wÄhi atu aua mÄtaitanga ki ngÄ whakaaturanga whakarÄpopototanga i te pĹŤrongo nei. TÄpiri atu ki tÄnÄ, he whai wÄhitanga hoki mĹ ngÄ kaiÄrahi matua o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa ki te whakaputa i Ĺ rÄtou whakaaro.
He taonga kÄmehameha te reo MÄori, puta noa i ngÄ wÄhi katoa o te mÄtauranga kaupapa MÄori. E mĹhio ana Te Tari Arotake MÄtauranga, kei te whakamahinga o te reo MÄori, ko te reo tuku iho, me te reo o nÄianei hoki, i roto i ngÄ hanganga, i ngÄ orokati pĹŤrua, i ngÄ tohutĹ, i ngÄ kÄŤanga, me ngÄ kupu (arÄ noa atu). NĹ reira, tÄrÄ ngÄ tangongitanga i te reo MÄori, puta noa i ngÄ hapĹŤ, ngÄ iwi, ki waenga hoki i ngÄ kura o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa.
I tautuhia ki tÄ mÄtou rangahau ngÄ tino matatini, me ngÄ tĹŤmomo kupu e whakamahia ana mĹ te âstudentâ, tae atu hoki ki ngÄ kupu whakamÄrama mĹ ngÄ âstudents with additional learning needs.â Ka miramira hoki aua tĹŤÄhuatanga i te Ähua o ngÄ kura kaupapa MÄori ki te whakamihi i te mana Ähua ake o ngÄ tauira e mau ana i ngÄ matea ako, mÄ ngÄ kupu me ngÄ kÄŤanga e whakamahia ana. Hei tauira, ko piiori me uri Ätahi o ngÄ kupu mĹ ngÄ tauira, Ä, ko te ira nĹ tua me hautipua Ätahi kupu e whakamahia ana mĹ te mana Ähua ake o ngÄ tauira e mau ana i ngÄ matea ako. Ko kaiÄwhina tÄtahi kupu ka rangona whÄnuitia, heoi, ko kaitÄwharau hoki tÄtahi kupu.
E mÄramahia ana e mÄtou te hĹhonutanga o ngÄ kupu reo MÄori e whakamahia ana, me te mana, te whakahirahiratanga hoki o aua kupu ki ia kaiuru i ngÄ mahi nei. I tÄnei pĹŤrongo, ka whakamahi mÄtou i te âtamarikiâ, te âtamaitiâ, me te âtauiraâ mĹ ngÄ Äkonga, me te kupu âkaiÄwhinaâ mĹ taua tĹŤranga ki ngÄ kura kaupapa MÄori, nÄ te mea koia nei ngÄ kupu e mĹhio whÄnuitia ana e Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, e NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, e ngÄ kura kaupapa MÄori, e te TÄhuhu o te
MÄtauranga hoki. I roto i te whakamÄoritanga nei, kua mau tonu mÄtou ki te kupu âteacher aideâ mĹ taua tĹŤranga ki ngÄ kura ara reo PÄkehÄ, kia mÄrama ake ai ngÄ whakatakotoranga kĹrero e pÄ ana ki aua tĹŤranga e rua.Â
E ai ki te mÄtauranga kura kaupapa MÄori, ka tino whai wÄhi nui te kaiÄwhina ki ngÄ whakaakoranga me ngÄ akoranga o ngÄ tamariki. Ko te tĹŤranga o te kaiÄwhina, he kanorau, e whai pĹŤtake ana, Ä, e whakamanahia ana mĹ tĹna whai pÄnga nui ki te atawhai me te mÄtauranga. Ka aro atu ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ hiahia o ngÄ kaiako e tautoko tamariki ana mÄ ngÄ huarahi maha, Ä, ka ĹŤ hoki rÄtou ki te whakapĹŤmau tonu i te whakaratonga o te kaupapa MÄori, i te reo MÄori, i ngÄ tikanga MÄori, i ngÄ tikanga whakaaro e pou here ana i te kaupapa, tae atu hoki ki ngÄ wawata o ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi.
I te mÄtauranga kaupapa MÄori, i ngÄ kura o Te Aho Matua me ngÄ kura Ä-iwi, ka toro atu te mahi a te kaiÄwhina ki tua atu i te whakaaro kia Äwhina noatia te hunga matea ako. Ka whakaaweawetia hoki e ngÄ matea mÄtauranga whÄnui, me te aronga anĹ hoki o te whÄnau, te hapĹŤ, me te iwi.
NĹ te Mahuru o te tau 2017 Te Riu Roa i tÄpae ai i te kerÄme utu taurite mÄ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina katoa NZEI TRR (2020)iv, Ä, ka whakatakotohia ki te kerÄme ngÄ whakaaturanga i tohu ai i te kore hÄngaitanga o te utu me ngÄ Ähuatanga mahi ki te tino taumata o ngÄ pĹŤkenga e whai pÄnga ana ki taua tĹŤranga. I tohungia hoki e Te Riu Roa i taua wÄ, kua puta i ngÄ tĹŤhuratanga o te utu taurite te whakaaturanga e meatia ana, ko tÄ te kaiÄwhina mahi i ngÄ horopaki kaupapa MÄori, he tino rerekÄ ki te Ähua o ngÄ mahi a ÄrÄ i ngÄ tĹŤranga o taua tĹŤmomo mahi ki ngÄ horopaki ara reo PÄkehÄ.
I Aotearoa, ka mahi ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina puta noa i te rÄngai, Ä, ki te tangongitanga hoki o ngÄ horopaki. E ai ki ngÄ pĹŤrongo a Te Riu Roa, e kawea ana aua mahi mÄ ngÄ huarahi kanorau, ki ngÄ kura mÄtanga me ngÄ kura kaupapa MÄori, Ä, kua piki ake te tatauranga o ngÄ tamariki hei Äta tautoko ake.
NÄ te whakawhiti kĹrero ki Te Riu Roa, i tauÄkÄŤtia ai kei te matatini haere ngÄ mahi i te rÄngai mÄtauranga, nÄ te kitenga i te tokomaha kÄ atu o ngÄ tamariki e mau ana i ngÄ matea hauora me ngÄ matea ako, tae atu ki ngÄ take whanonga, te mÄharahara o te hinengaro, me ngÄ take kanorau Ä-roro. Ko te taumata o te matatini, kua whai pÄnga anĹ hoki ki te pÄŤkautanga o ngÄ mahi, Ä, i te tino pÄrÄ mĹ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina e tautoko ai i aua tamariki i te nuinga o te wÄ. TÄpiri atu ki tÄnÄ, ki tÄ Te Riu Roa, kÄhore i te tino rawaka te taha matatiki o taua mahi, puta noa i ngÄ horopaki o te ara reo PÄkehÄ, o te kaupapa MÄori, o te ara reo MÄori hoki.
Ko te whakataunga utu taurite mÄ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina e miramira ana i te ngÄkau nuitanga me te angitu o tÄnei ohu mahi, mÄ te aro atu ki te roanga o te wÄ kua kore whakanuia te Ähua tonu o aua mahi, me te whakatika i taua tĹŤÄhuatanga. Ko ngÄ aromatawai o te utu taurite i aro atu ai ki ngÄ take maha e pÄ ana ki tÄnei ohu mahi, tae atu ki:
Ko aua take ohu mahi ka pÄ tĹtika ki ngÄ kaiÄwhina me ngÄ teacher aides, Ä, ka whai pÄnga hoki ki ngÄ putanga ako.
Mai i te PoutĹŤ-te-rangi o te tau 2021, kua huihui tÄtahi rĹpĹŤ tohutohu o te rÄngai ki te arotake i ngÄ pĹŤtea mĹ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina. E whakawhanake ana te rĹpĹŤ i ngÄ taunakitanga e whai wÄhi ai ki te whakangÄwari ake i te tuku pĹŤtea, kia taunga ake ai mĹ ngÄ kura, kia pĹŤmau ake ai mĹ ngÄ teacher aides me ngÄ kaiÄwhina, Ä kÄti, kia pakari ake ai te noho moroki me te kounga o te tautoko e whakaratohia ana mÄ ngÄ tauira.
E whakaae ana Te Riu Roa me te TÄhuhu o te MÄtauranga, ko te whai mÄramatanga ki ngÄ tĹŤranga me ngÄ kawenga, ki ngÄ whakaritenga whai hua hoki a ngÄ kaiÄwhina i ngÄ horopaki kaupapa MÄori, he Ähuatanga tino mÄtuatua ki te rÄngai mÄtauranga.
Ko ngÄ mÄramatanga i tÄnei rangahau a Te Tari Arotake MÄtauranga, ka whai wÄhi atu ki te tĹŤÄpapa o ngÄ mĹhiotanga e pÄ ana ki tÄnÄ e whai hua ana ki ngÄ kaiÄwhina, ki ngÄ tĹŤmomo huarahi tautoko e tika ana kia angitu ai rÄtou, Ä, ka whakatakoto hoki i ngÄ mĹhiohio mĹ te noho wÄtea mai o aua tĹŤmomo tautoko, mĹ te Äheinga anĹ hoki ki te whakapÄ atu. Ko tÄ Te Tari Arotake MÄtauranga e tĹŤmanakohia ana me tÄnei rangahau, kia whai tautoko ake ngÄ kaiÄwhina ki te whai hua nui tonu ki te ao o ngÄ tamariki e hÄpaitia ana e rÄtou.Â
âKaiÄwhina are valued with immense respect and dignity â they are the hub of everything we do, without them we could not function, without them we cannot be the best we can be.â - te reo o te tumuaki
NÄ te MÄori, me te MÄori, mÄ te MÄori, hei MÄori, mÄ te reo MÄori, koia ngÄ tĹŤÄhuatanga e Ärahi ana i tÄ mÄtou pÄtuitanga ki a NgÄi MÄori, i te aronga hoki ki ngÄ rangahau katoa e whakatutukihia ana e Te Pou Mataaho.
Ka hÄngai pĹŤ a Ringa Rehe ki ngÄ horopaki kaupapa MÄori. NÄ tÄnÄ, e tika ana kia toro atu mÄtou ki te huarahi rangahau kaupapa MÄori, mÄ ngÄ mÄtauranga MÄori me ngÄ tikanga MÄori, arÄ, i tÄnÄ i whakapuakihia ai ki ngÄ mahi a Smith (1999), me PÄŤhama mÄ (2002).
I tÄŤmatahia te rangahau nei ki ngÄ wÄnanga ki waenga i Te Tari Arotake MÄtauranga me Te Riu Roa. I konÄ, i taea ai e mÄtou te whakatakoto te tĹpĹŤtanga o ngÄ whÄinga matua o Ringa Rehe, te hĹkaitanga o te rangahau, me te whakatakotoranga o te huarahi rangahau. NÄ tÄnÄ, ka waihanga ngÄtahi i ngÄ raupapa pakirehua i whai wÄhi atu ai ki te Ähua tonu o ngÄ pÄtai i uia e mÄtou i ngÄ kura.
I arotahi te anga whakatewhatewha o te rangahau nei ki:
He aronga ngÄtahi tÄ te katoa i whai wÄhi ai ki a Ringa Rehe, ki te whakapĹŤmau i ngÄ tikanga me ngÄ tikanga whakaaro o ia wÄhi ako, nÄ te tangongitanga me te whai pÄnga o tÄnÄ ki ngÄ matea o ngÄ tamariki me Ĺ rÄtou whÄnau. Ko tĹ mÄtou hononga mahi kÄ ki Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, i hÄpai anĹ hoki i taua aronga.
NÄu te rourou, nÄku te rourou, ka ora ai te iwi
Ka mihia te whai wÄhi mÄtÄtoa o ngÄ kaiako, ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tumuaki, ngÄ tamariki, me ngÄ whÄnau o ngÄ kura ki te waihanga o te rangahau nei, heoi, i ngÄ wÄ e taea ana, kua whakapuakihia ki te rangahau nei Ĺ rÄtou whakaaro me Ä rÄtou tirohanga mÄ Ä rÄtou ake kupu kĹrero.
Ko te nuinga o te rangahau e pou here ana i te pĹŤrongo nei, i ahu mai i ngÄ uiui kanohi ki te kanohi i tĹŤ ai i te tĹmuringa o te tau 2022, mÄ te whai hanganga whÄnui noa o ngÄ pÄtai.
He pÄtai whÄnui ngÄ pÄtai uiui katoa, kia wÄtea ai ngÄ kaiuru â mai i te whÄnuitanga tonu o ngÄ kura â ki te whakapuaki mÄhorahora i Ĺ rÄtou whakaaro me Ĺ rÄtou ake mÄtau Ä-wheako ki te taha o te rĹpĹŤ o Te Tari Arotake MÄtauranga. I whakawhanakehia ngÄ pÄtai mĹ ia rĹpĹŤ i tautuhia ai ki te anga whakatewhatewha. I whai wÄhi atu ngÄ pÄtai katoa ki te kohinga o ngÄ mĹhiohio e urupare ana i tÄ mÄtou raupapa pakirehua matua.
NÄ tÄnei pÄtai i Äta tirohia e mÄtou ngÄ wÄhanga maha i whai pÄnga ai, tae atu ki te whai mÄramatanga ki te tangongitanga o ngÄ mahi a te kaiÄwhina, ki te tautoko pÄhea nei i te tĹŤranga, ki te Ähua tonu o ngÄ whakaritenga whÄnui me ngÄ whakaritenga papai, tae atu hoki ki Ätahi atu whaitua, pÄrÄ i te whai wÄhi pÄhea nei a te kaiÄwhina ki te kura whÄnui, ki ngÄ whÄnau, inarÄ tonu ki ngÄ tamariki.
Hei hÄpai i tÄ mÄtou whakaemi whakaaturanga, i kĹrero mÄtou ki ngÄ tamariki, ngÄ kaiÄwhina, ngÄ whÄnau me ngÄ tumuaki, mÄ ngÄ pÄtai i Äta whakawhanakehia ai kia hĹhonu tÄ mÄtou ruku atu ki ngÄ wÄhanga whai pÄnga matua. I pÄtaihia e mÄtou ngÄ:
TÄpiri atu ki ngÄ uiui, i whakatutuki haere Te Tari Arotake MÄtauranga i ngÄ mÄtakitaki Ä-akomanga ki tÄnÄ me tÄnÄ o ngÄ kura e whitu i whai wÄhi mai ai ki tÄnei rangahau. Ka hÄngai ngÄ mÄtakitaki ki:
I whakahaerehia ngÄ rangahau Ä-whaitua e ngÄ kaiarotake o Te UepĹŤ Ä-Motu, mÄ te whakamahi i te anga rangahau me ngÄ pÄtai i whakaritea ai e Te Pou Mataaho me Te Riu Roa.
Ko taua kohinga kura, koia ko te 5% o ngÄ kura katoa kei raro i te maru o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa.
Ko taua kohinga kura, koia ko te 13% o ngÄ kura katoa kei raro i te maru o NgÄ KuraÂ Ä Iwi o Aotearoa.
Ko ngÄ mÄramatanga matua i puta ai i ngÄ uiui me ngÄ mÄtakitaki, i whakaemihia hei mÄtaitanga. Ka whai wÄhi atu aua mÄtaitanga ki ngÄ whakaaturanga whakarÄpopototanga i te pĹŤrongo nei. TÄpiri atu ki tÄnÄ, he whai wÄhitanga hoki mĹ ngÄ kaiÄrahi matua o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa ki te whakaputa i Ĺ rÄtou whakaaro.
He taonga kÄmehameha te reo MÄori, puta noa i ngÄ wÄhi katoa o te mÄtauranga kaupapa MÄori. E mĹhio ana Te Tari Arotake MÄtauranga, kei te whakamahinga o te reo MÄori, ko te reo tuku iho, me te reo o nÄianei hoki, i roto i ngÄ hanganga, i ngÄ orokati pĹŤrua, i ngÄ tohutĹ, i ngÄ kÄŤanga, me ngÄ kupu (arÄ noa atu). NĹ reira, tÄrÄ ngÄ tangongitanga i te reo MÄori, puta noa i ngÄ hapĹŤ, ngÄ iwi, ki waenga hoki i ngÄ kura o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa.
I tautuhia ki tÄ mÄtou rangahau ngÄ tino matatini, me ngÄ tĹŤmomo kupu e whakamahia ana mĹ te âstudentâ, tae atu hoki ki ngÄ kupu whakamÄrama mĹ ngÄ âstudents with additional learning needs.â Ka miramira hoki aua tĹŤÄhuatanga i te Ähua o ngÄ kura kaupapa MÄori ki te whakamihi i te mana Ähua ake o ngÄ tauira e mau ana i ngÄ matea ako, mÄ ngÄ kupu me ngÄ kÄŤanga e whakamahia ana. Hei tauira, ko piiori me uri Ätahi o ngÄ kupu mĹ ngÄ tauira, Ä, ko te ira nĹ tua me hautipua Ätahi kupu e whakamahia ana mĹ te mana Ähua ake o ngÄ tauira e mau ana i ngÄ matea ako. Ko kaiÄwhina tÄtahi kupu ka rangona whÄnuitia, heoi, ko kaitÄwharau hoki tÄtahi kupu.
E mÄramahia ana e mÄtou te hĹhonutanga o ngÄ kupu reo MÄori e whakamahia ana, me te mana, te whakahirahiratanga hoki o aua kupu ki ia kaiuru i ngÄ mahi nei. I tÄnei pĹŤrongo, ka whakamahi mÄtou i te âtamarikiâ, te âtamaitiâ, me te âtauiraâ mĹ ngÄ Äkonga, me te kupu âkaiÄwhinaâ mĹ taua tĹŤranga ki ngÄ kura kaupapa MÄori, nÄ te mea koia nei ngÄ kupu e mĹhio whÄnuitia ana e Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, e NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, e ngÄ kura kaupapa MÄori, e te TÄhuhu o te
MÄtauranga hoki. I roto i te whakamÄoritanga nei, kua mau tonu mÄtou ki te kupu âteacher aideâ mĹ taua tĹŤranga ki ngÄ kura ara reo PÄkehÄ, kia mÄrama ake ai ngÄ whakatakotoranga kĹrero e pÄ ana ki aua tĹŤranga e rua.Â
Ko te whÄinga o tÄ mÄtou rangahau, ko te whai mÄramatanga ake ki ngÄ mahi a te kaiÄwhina i ngÄ kura kaupapa MÄori, me ngÄ tĹŤÄhuatanga e whai hua ake ai ki a rÄtou i te horopaki o te kaupapa e toro atu ana ki ngÄ tamariki me ngÄ whÄnau, ngÄ kura, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi. Hei whakarÄpopoto ake, i whakapuakihia ki Ä mÄtou whakaaturanga rangahau, ko ngÄ ariÄ matua e whÄ nĹ ngÄ kura kaupapa MÄori i whai wÄhi mai ki tÄnei rangahau.
I ngÄ wÄhanga ka whai ake nei, ka haurapa mÄtou i ia kitenga matua. Ka whakapuaki ake i ngÄ mÄramatanga hĹhonu, me te kiko i puta ai i ngÄ mÄtakitaki me ngÄ uiui i ngÄ horopaki mÄtauranga kaupapa MÄori i whai wÄhi mai.
Ka mahi te kaiÄwhina ki te taha o ngÄ tamariki nĹ ngÄ reanga katoa me ngÄ Äheinga katoa, puta noa i te whÄnuitanga hoki o ngÄ taumata marau. I kitea ki tÄ mÄtou rangahau, tÄrÄ pea ka Äta mahi hoki te kaiÄwhina ki te taha o te tamaiti kotahi, hei Äta tautoko ake i tana ako Ä-kaupapa, i te hopu rÄnei i te reo MÄori, i te whai wÄhi atu rÄnei ki ngÄ kaupapa kori tinana, Ä, ka Äwhina rÄnei i te tamaiti ki te Äta whakawhiti haere i ngÄ wÄhi o te kura me te akomanga. I ngÄ akomanga, i mÄtakitaki mÄtou i ngÄ kaiÄwhina e mahi ana ki te taha o ngÄ rĹpĹŤ tamariki, ki te whakatere i te matatau ki te reo MÄori, me te whakawhanake i te mÄtau ki Ätahi atu wÄhanga marau e hiahiatia ana. He matatini te tĹŤranga mahi, Ä, me Äta whakamahi ngÄ kaiÄwhina i Ĺ rÄtou pĹŤkenga katoa kia whai hua ai, hei Äta whakakaha ake tonu i te aro nui atu, i a rÄtou e whakapĹŤmau tonu ana i ngÄ mÄtÄpono o te kura.
I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, he mÄhorahora, he urutau hoki te tĹŤranga mahi o te kaiÄwhina i ngÄ horopaki kaupapa MÄori. I kitea e mÄtou, ka panoni haere ngÄ mahi a ngÄ kaiÄwhina ki tÄnei huarahi mÄtauranga, i a rÄtou:
I tÄnei taiao ako, i kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, ko te tautoko o te whÄnau i te whakatinanatanga me te haere tonutanga o te tĹŤranga kaiÄwhina, e whakapĹŤmau ana i te kawenga ngÄtahi me te takohanga whÄnui ki ngÄ putanga mĹ ngÄ tamariki. I kitea e mÄtou te whakatinanatanga o taua aronga, arÄ, he huarahi ka whakatakoto i te tino tĹŤÄpapa mĹ te tautoko moroki o ngÄ kaiÄwhina, mai i te tÄŤmatanga, Ä, ka whakaputa i ngÄ tĹŤÄhuatanga e tika ana mĹ te whakawhanaketanga me te whakapĹŤmautanga o ngÄ whakaritenga teitei e whai hua ai.
I kitea e mÄtou ki ngÄ uiui maha te mÄramatanga whÄnui puta noa i ngÄ rĹpĹŤ katoa, mĹ te whai pÄnga nui o te tĹŤranga mahi o te kaiÄwhina ki te ako a ngÄ tamariki, ki tĹ rÄtou whakawhanaketanga hoki, ki te ahurea whakaaweawe i te kura, Ä, ki ngÄ kÄinga o ngÄ whÄnau.
I te wÄ ka mahi te kaiÄwhina ki te taha o te tamaiti kotahi, i kitea e mÄtou kua whiriwhirihia taua kaiÄwhina nÄ tana whakapuaki mai i ngÄ tĹŤÄhuatanga me ngÄ pĹŤmanawa e tika ana mĹ ngÄ matea ake o taua tamaiti me tĹna whÄnau. I tĹna whakatĹŤnga, ka whakatutuki te kaiÄwhina i te tukanga whakauru matawhÄnui kia mÄrama ai ia ki ngÄ kawatau o te tĹŤranga, ki ngÄ kawenga mahi, me ngÄ aratohu, Ä, ka whakatakoto haere i ngÄ wawata ngÄtahi e pÄ ana ki ngÄ mahi. I kitea e mÄtou mĹ te nuinga o ngÄ kaiÄwhina, kei te whanake haere, kei te urutau haere te tĹŤranga mahi i ngÄ wÄ katoa, hei whakatutuki i ngÄ matea me ngÄ wawata o ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, me ngÄ tamariki, Ä, e tÄrua anĹtia te whakaaro kia kamakama, kia ngohengohe te kaiÄwhina, kia whakahÄngaitia te tautoko hei painga mĹ te tangongitanga tonu o ngÄ tamariki.
âKa nui ngÄ momo o te kaiÄwhina, he kaitiaki mĹ ngÄ tamariki motuhake.â â te reo o te tumuaki |
âThey look for the right person that connects with the tamaiti.â - te reo o te whÄnau |
I wehe atu tÄtahi tamaiti whai takiwÄtanga i tana kura tuatahi, nÄ te mea he wÄhi ako moroki, Ä, he kaha rawa ki a ia te hoihoi o tÄtahi wÄhi pÄrÄ. I rapu tana whaea i tÄtahi atu kura mĹna, Ä, ahakoa i RÄhui PĹkeka rÄtou e noho ana, i whiriwhiri ia i Te Wharekura o Kirikiriroa, nÄ te mea i reira Ätahi o tĹna whÄnau e mahi ana. Tekau tau te pakeke o tana tamaiti i tÄna whakawhiti atu, heoi, i nÄianei kua 13 tau tĹna pakeke, Ä, ehara i te mea me tautoko pĹŤ tÄtahi kaiÄwhina i a ia. I nÄianei, e Ähei ana ia ki te whakahaere me te whakatau i a ia anĹ. I tana tÄŤmatanga i Kirikiriroa, i whakaritea tÄtahi wÄhi whakamahea mĹna, kia Ähei ai ia ki te whakapau kaha i ngÄ wÄ e tika ana mĹna. I te Ähua ohorere tana mÄmÄ i te whakaritenga a te kura i taua wÄhi mĹ tana tamaiti (tae atu hoki ki te hoko atu i ngÄ taputapu pÄrÄ i te turapa iti, i te moenga whakawerewere, i ngÄ pÄke pÄŤni, i te paoro whakapakari tinana, me ngÄ mea pÄrÄ). Ki tĹna whakaaro he nui taua tuku rauemi mĹ te tamaiti kotahi. Heoi, ki tÄ te tumuaki, âhe tokomaha ngÄ tamariki ka whai hua â ehara i te mea ko ia anake te tamaiti ka whakamahi i te wÄhi rÄ.â I te wÄ ka pupĹŤ ake ngÄ tohu o te mÄnukanuka me te hÄmanawa, ka akiaki i a ia ki te oma me te kori tinana â he taitama tÄne tĹna kaiÄwhina, Ä, he pakari tĹna oranga tinana mĹ te korikori ki tĹna taha. Ka tae atu hoki te kaiÄwhina ki te kÄinga o te tamaiti, ki te taha o tĹna whÄnau. Ka kai tahi rÄtou, kÄtahi ka puta rÄua ki waho, whana paoro ai. He uaua ki te tamaiti te wÄ noho rÄhui, nĹ reira ka whai wÄ te kaiÄwhina ki te mahi toi ki tĹna taha, mÄ te noho ki tĹna karÄti me te mau i ngÄ kiripÄkai tinana â he Äwhina nui ki te tamaiti me tĹna whÄnau.
âOur kaiÄwhina would go into the home. The kaiako would be online. Itâs the stuff outside the kura that matters most.â â te reo o te tumuaki Â
Ka mahi ngÄ kaiÄwhina ki tua atu tonu i tÄnÄ i tautuhia ai ki Ĺ rÄtou tĹŤranga me Ä rÄtou kawenga mahi. Ko Ätahi o aua mahi i kitea e mÄtou, ko te whakawhanake i ngÄ hÄpai marau, ko te waihanga rauemi, ko te whakamÄori i ngÄ rauemi reo PÄkehÄ ki te reo MÄori kia taurite ai te whakapÄ atu ki ngÄ rauemi ako, ko te whakapuaki i Ĺ rÄtou mÄtanga i roto i te mÄtauranga MÄori, ko te mahi ki te taha o ngÄ kairuruku mÄtauranga matea tauwhÄiti, me te taetae atu ki ngÄ whakataetae hÄkinakina o waho hei hÄpai i ngÄ tamariki whaikaha Ä-tinana ki te whai wÄhi mÄtÄtoa atu ki ngÄ kaupapa o ia rÄ. I Ä mÄtou uiui, ka Äta rongo i te tahuri atu hoki o Ätahi kaiÄwhina ki te whakaako me te whakahaere i te whÄnuitanga o ngÄ tĹŤmomo hÄkinakina e hÄpai ai i te tupu o ngÄ tamariki me te tĹnui o te hapĹŤ me te iwi hei te pae tawhiti. I Ätahi atu wÄ, kua toro atu te tĹŤranga o te kaiÄwhina ki ngÄ mahi a te kairÄŤwhi, kua mahi tĹŤao rÄnei ki ngÄ kÄinga o ngÄ tamariki i ngÄ wÄ hararei o te kura. Hei whakarÄpopoto, ka Äta whakatau ngÄ kaiÄwhina i te whiwhinga o ia tauira i ngÄ tĹŤÄhuatanga e tika ana mĹ te eke angitu i ia rÄ, mÄ roto mai i te tangongitanga o ngÄ taiao ako. I kitea e ngÄ kairangahau o Te Tari Arotake MÄtauranga, ki tÄ ngÄ kaiÄwhina, ko tÄ rÄtou whai wÄhi atu ki ngÄ kaupapa i waho atu i te kura, he whai wÄhitanga mĹ rÄtou ki te tĹŤhonohono ki te hapori whÄnui, Ä, he huarahi e whai hua ana ki te mahi tauutuutu, ki te mahi anĹ hoki hei painga mĹ te iwi.
âKa haere ki te whakangungu me ngÄ kaiÄwhina.â (special education needs coordinator) â te reo o te tumuaki
He nui ngÄ wÄ ka whai ngÄ kaiÄwhina i ngÄ rÄtaka i whakamaheretia ai, Ä, ka whakapĹŤmau i ngÄ mahinga auau i whakatakotohia ai e te kaiako, me te aro nui ki ngÄ matea o ngÄ tamariki, puta noa i te rÄ. I kitea e mÄtou, ki te tirohanga a te hunga pÄ tata o ngÄ kaiÄwhina, he ngohengohe Ĺ rÄtou Ähua i roto i Ä rÄtou mahi, Ä, ka noho rite, ka tahuri wawe ki te hÄpai nui i ngÄ tĹŤmomo tĹŤÄhuatanga, ngÄ tĹŤmomo horopaki rÄnei ka pupĹŤ ake. I tohua i Ä mÄtou uiui, tĹ rÄtou kaha i ngÄ wÄ katoa ki te whakatinana i te nui o tÄ rÄtou ngohengohe, tÄ rÄtou urutau, me ngÄ pĹŤkenga e whakatairanga ana i a rÄtou ki te hÄpai i te kanorau o ngÄ tauira me te tangongitanga o ngÄ whakaritenga mahi.
âHe karu, he tÄringa anĹ ki te akomanga.â â te reo o te whÄnau |
âNo one organises me. I just know what to do.I have a routine.â â te reo o te kaiÄwhina |
KÄhore te angitu o ngÄ tamariki e ahu mai ana i te pĹŤnaha tautoko kotahi. Engari kÄ, ko ngÄ tino painga whai hua ka ahu mai i te katoa o te hunga e whai wÄhi mai ana. MÄ te whakatĹpĹŤtanga, ka puta ake ngÄ kĹtuitanga tautoko hei korowai e Ärahi ana, e aroha ana i ia tamaiti, i a ia e kĹkiri haere ana, e puÄwai ana hoki i roto i ngÄ Ähuatanga katoa o te ao o te kura. Ko te mÄramatanga ngÄtahi ki te kawenga a te katoa e tohu ana i te kaha o te whakaute a ngÄ kaimahi ki ngÄ kaiÄwhina.
âFor us itâs all in the whole package. If youâve got a child who needs their kope to be changed, itâs not assigned to one person: itâs all of us â even the tumuaki.â â te reo o te tumuaki |
âItâs not right to be running around looking for someone to help a child. We are all responsible for the child, not just the kaiÄwhina.â â te reo o te tumuaki |
Kei te iho o ngÄ mahi a ngÄ kaiÄwhina, ko te whakawhanaungatanga, arÄ, ka paihere, ka whakapĹŤmau hoki i ngÄ hononga e whai pĹŤtake ana, e whakakotahi ana. I rongo mÄtou i ngÄ kĹrero mĹ te maha o ngÄ wÄ ka tĹŤ te kaiÄwhina hei kaitakawaenga e hÄpai ai i ngÄ taunekeneke me ngÄ whakawhitinga kĹrero ki waenga i te kura me te whÄnau. Ko te whakatinanatanga o tÄnÄ e meatia ana ka aro nui ngÄ kaiÄwhina i ia te wÄ ki ngÄ kĹrero urupare, ka toro atu ki ngÄ whÄnau, Ä, mÄ ngÄ whÄnau tonu e whakatau, e mÄtai hoki i ngÄ putanga ki Ä rÄtou ake tamariki. I kitea e mÄtou, ka noho ngÄtahi ngÄ kaiÄwhina me ngÄ whÄnau ki te taiao haumaru e hÄpai ana i tÄnÄ me tÄnÄ ki te whakapuaki i Ĺ rÄtou whakaaro me Ä rÄtou Äwangawanga. Ka noho mÄtua rÄ te reo o te whÄnau, Ä, ka kitea te mÄramatanga o ngÄ kaiÄwhina ki taua tĹŤÄhuatanga i tÄ rÄtou kĹkiri ki tua atu i ngÄ kawatau, me tÄ rÄtou mahi ngÄtahi me ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, me te tumuaki, ki te rapu i ngÄ rongoÄ e kĹkiri ai i ngÄ tino painga ki te tamaiti.
âKa whai wÄhi ngÄ whÄnau ki te kĹrero mĹ ngÄ kaiÄwhina meĚ ngÄ kaiako, ngÄ kitenga me ngÄ hua i puta.â â te reo o te tumuaki  |
âKa tohaina te kaiÄwhina i waenga i a mÄua.â â te reo o te whÄnau  |
He pai te whai rauhanga a ngÄ kaiÄwhina, Ä, ka kaha hÄpai Ĺ rÄtou hononga ki te hapori whÄnui i tÄ rÄtou toro atu ki ngÄ rauemi o waho e whai hua ana. I kitea e mÄtou, he tautĹhito ngÄ kaiÄwhina ki te urutau me te whakawhanake i ngÄ rauemi ako, kia hÄngai ai ÄrÄ ki ngÄ horopaki whakaako me te ako. He rite tonu te rongo a Te Tari Arotake MÄtauranga i te ngÄkau nuitanga o ngÄ kaiÄwhina, me tÄ rÄtou tino whakapeto ngoi ki te waihanga me te whakamÄori i ngÄ rauemi. NÄ taua mahi, e Äta whakatau ana te kaiÄwhina i te whiwhinga o ngÄ kaiako me ngÄ tamariki i ngÄ taputapu e tika ana mĹÂ te ako.
Ki tÄ ngÄ kairangahau o Te Tari Arotake MÄtauranga, tÄrÄ anĹ hoki ngÄ kĹrero i ngÄ uiui e meatia ana nÄ te kaha ĹŤ o Ätahi kaiÄwhina ki te kaupapa, he pai kÄ atu ki a rÄtou te tuku i Ä rÄtou ake pĹŤtea mĹ ngÄ rauemi, i te kore whiwhi rauemi a ngÄ tamariki.
âHuman resources are awesome because we have a lot of knowledge in our community.â â te reo o te kaiÄwhina |
âKÄore he maha ngÄ rauemi MÄori, kÄore i tino whai mÄramatanga nÄ te reo pÄkehÄ.â â te reo o te kaiÄwhina |
â...the challenge was trying to find mahi for her [tauira] and not knowing where to find it, there is stuff online for her [tauira] but not in MÄori. I have to translate it.â â te reo o te kaiÄwhina |
He aronga matua hoki ki te whakapĹŤmau i ngÄ tino hononga Ä-whakapapa mÄ te toro atu me te akiaki i ngÄ whÄnau o te hapori ki te kawe atu i ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina. I kitea e mÄtou, tÄrÄ pea nĹ roto kÄ mai te kaiÄwhina i te whÄnau, he tauira rÄnei ia o mua, he kaimahi rÄnei e mahi kÄ ana ki te kura, Ä, nĹna ngÄ pĹŤkenga me ngÄ pĹŤmanawa e whai pÄnga ai ki te whakarato i ngÄ tĹŤmomo huarahi tautoko e tika ana. Ko te whakatinanatanga o aua tĹŤÄhuatanga i kitea e mÄtou, ko te aro wawe o ngÄ tumuaki ki aua tautapa, me te whai painga nui o taua aronga ki te kawe mÄoriori atu, ki te kawe angitu atu a ngÄ mema o te whÄnau i aua tĹŤranga. MÄ tÄrÄ, ka whakapakarihia ngÄ huarahi tautoko mĹ ngÄ tamariki i te akomanga, i te kÄinga, Ä, i waenga hoki i te whÄnau. Kua whai hua taua rautaki mÄtÄtoa ki te kura, nÄ te mea kua whakahoki mai rÄtou i ngÄ whÄnau me ngÄ kaiako i rÄŤtaia i mua, Ä, kua Äta toro atu ki ngÄ tautĹhito me ngÄ pĹŤmanawa o tÄnÄ me tÄnÄ hei kaiÄwhina.
âI was applying for the Junior Reception job, but aunty told me to apply for the kaitÄwharau job.â â te reo o te kaiÄwhina |
âI timata hei kairÄŤwhi. KÄtahi ka whai turanga hei kaiÄwhina nÄ te inoi a te tumuaki.â â te reo o te kaiÄwhina |
âNĹ te whÄnau te katoa Ĺ ngÄ kaiÄwhina.â â te reo o te kaiÄwhina |
Hei Ähuatanga tonu o ngÄ whakaritenga, puta noa i ngÄ kura kaupapa MÄori, ka whai wÄhi mÄtÄtoa ngÄ kaiÄwhina ki te hÄpai i te hapori whÄnui me ngÄ whÄnau hei Äta tautoko ake. Ko tÄtahi tauira o taua tĹŤÄhuatanga i Te Kura Kaupapa MÄori o Hurungaterangi, i Rotorua, arÄ, i kite mÄtou i te kaha mĹhio o ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ whÄnau, Ä, he maha ngÄ wÄ ko rÄtou ngÄ kaimahi tuatahi ki te rongo i te whai pÄnga o Ätahi take ki te tauira.vi
I ngÄ whakawhitinga kĹrero mĹ te hapori ki te taha o Te Wharekura o Maniapoto, i Te KĹŤiti, i rangona e Te Tari Arotake MÄtauranga ngÄ whakaaro o ngÄ kaiÄwhina e meatia ana, ko tÄ rÄtou whai wÄhi atu ki ngÄ kaupapa mÄtauranga i waho atu i te akomanga, he whai wÄhitanga mĹ rÄtou ki te tĹŤhonohono ki te hapori whÄnui, Ä, he huarahi pai hoki ki te whakawhanake me te whakapakari ake i ngÄ hononga ki ngÄ piiori me ngÄ whÄnauvii.
Ko ngÄ mahi pÄrÄ te whakatinanatanga o ngÄ mÄtÄpono me ngÄ uara o te kura, Ä, e tohu ana i te whai wÄhi nui o te kaiÄwhina ki aua horopaki, hei wÄhanga hoki o te korowai i whatua hei tautÄwhi, hei Ärai i ia tamaiti, i a ia e tupu ana, e whanake ana. NÄ tÄnÄ, ka puÄwai mai te aronga ngÄtahi e whai hua ana ki waenga i ngÄ kaiÄwhina, ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako me ngÄ whÄnau, hei tino painga mĹ ngÄ tamariki i te kura.
Kei tÄtahi tamaiti te hĹkai nukurangi, Ä, i whakawhiti ia i te kĹhanga reo ki te kura nei, kia taea ai e ia te reo MÄori te ako tonu. I te tÄŤmatanga i te tino Ämaimai tĹna mÄmÄ kei whakawetia tana tamaiti, nÄ te mea ko ia anake te tamaiti whaikaha Ä-tinana i te kura. I te Äwangawanga hoki ia nÄ te whakaaro o ngÄ Kaitohutohu MÄtauranga TauwhÄiti i meatia ai he pai kÄ atu kia uru ia ki te akomanga matea tauwhÄiti, ki tÄtahi kura auraki. Heoi, ka haere te wÄ, Ä, ka kite te whaea, ko te poipoi i tana tamaiti, he kaha kÄ atu i tÄnÄ i tĹŤmanakohia ai e ia. I tino matapopore te katoa o ngÄ pakeke me Ĺna hoa i a ia. KÄŤhai te tumuaki me ngÄ kaimahi i whakamahi i te kupu âdisabilityâ, engari kÄ i arotahi ki ngÄ pĹŤmanawa ake o ia tamaiti. I tÄŤmata te kaiÄwhina o te tamaiti nei hei kaimahi tĹŤao o te whÄnau, Ä, i te tÄŤmatanga ka Äwhina i a ia ki te haere i te waharoa o te kura ki tĹna akomanga. Ka hipa ngÄ rÄ, ka roa ake te wÄ noho o te tĹŤao o te whÄnau, Ä, he manawa whakahÄŤ nĹna, nĹ te mea he mahi ukiuki tÄna i nÄianei ki te taha o te tamaiti, Ä, ki te taha anĹ hoki o Ätahi atu tamariki. Kua huri Ĺna whakaaro i nÄianei ki te whai atu i tÄtahi tohu mÄtauranga whakaako. Â
âThere are no disabilities, there are only differences.â â te reo o te tumuaki |
âIn his current environment, he is acknowledged as he is and there is no negative weight given to his differences.â â te reo o te whÄnau |
âMost important people in our kura, they support our teachers and keep all our functions in fine working order.â â te reo o te tumuaki
Ko te tĹŤnga o te kaiÄwhina, e rite ana ki ngÄ pakeke katoa i te kura. KÄhore he rerekÄtanga, he aroÄkapanga rÄnei ki waenga i ngÄ tĹŤranga, Ä, he rite tonu te noho mÄtuatua o te katoa. Puta noa i ngÄ uiui, he mÄrakerake te kite atu i te ngÄkau nui o te katoa ki te whakarato i te taiao e Ähuru ana i te taha tinana, te taha whatumanawa, me te taha wairua, hei whakatairanga ake i te Äheinga ki te ako. NÄ te mÄtau o ngÄ kaiÄwhina, ka tino whakapono ngÄ kura ki tĹ rÄtou Äheinga ki te mahi ki te taha o ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, me ngÄ kaiako, kia whai hua ai. I ngÄ wÄ katoa, ka toro atu ki ngÄ kaiÄwhina, Ä, ka whakawhiti whakaaro ngaio hoki ki a rÄtou, kia whai wÄhi atu ai Ĺ rÄtou whakaaro ki ngÄ mahere me te whakapuakitanga o ngÄ whai wÄhitanga ako kounga e whakatutuki ana i ngÄ matea ake o ia tamaiti.
âI used to think my son was so lucky because he had all these experts in the room talking about how he was going to learn.â â te reo o te whÄnau  |
âThe biggest thing is the respect that kura MÄori have for kaiÄwhina to manaaki and tiaki tamariki in the same way that kaiako do.â â te reo o te kaiÄwhina |
Ko te noho takirua o te kaiako me te kaiÄwhina e whakatĹpĹŤ mÄoriori ana i te hononga tauutuutu o te Ärahitanga, te tautoko, me te mahi tahi. TÄrÄ pea, mÄ te kaiako i te tuatahi e tautuhi te Äwhina e hÄpai ai i te eke angitu a ngÄ tamariki. I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, ka Äta whakaarohia ngÄ rautaki e tautoko mÄrika ai i ÄrÄ o ngÄ matea ako o ngÄ tamariki i tautuhia ai, Ä, ka whakatinanahia tÄtahi mahere mÄ te whakawhitiwhiti kĹrero ki te whÄnau. Ka miramiratia ki Ä mÄtou mÄtaitanga, te Ähua o ngÄ mahi a te kaiako me te kaiÄwhina ki te whakariterite i ngÄ tĹŤranga ki waenga i a rÄua anĹ, hei Äta whakanui, hei Äta whakamahi hoki i ngÄ pĹŤkenga me te mÄtau o tÄnÄ me tÄnÄ. NÄ konÄ, ka whakatakotohia ngÄ whai wÄhitanga ki te kĹkiri i ngÄ mahi akomanga, mÄ te whakatinanatanga o ngÄ huarahi whakaako mĹ te takitahi, mĹ te takirĹpĹŤ, Ä, mĹ te akomanga katoa, hei whakatutuki i ngÄ matea ako o ngÄ tamariki i ia rÄ. Ka whakatĹpĹŤhia ki taua hanganga Ä-rĹpĹŤ, ki taua mahi takirua te whai huatanga me te whakapuakitanga o ngÄ pĹŤkenga mÄ roto mai i ngÄ horopaki o te akomanga, Ä, ka whai wÄhi hoki ki te whakatupu i te ohu mahi o te pae tawhiti.Â
â⌠I hear them talk about ways they can help improve tamariki.â â te reo o te whÄnau |
âThrough assessment, results, and observations, we identify tamariki within the kura who are in need of additional one-on-one support.â â te reo o te tumuaki |
Kua whakapuakihia e ngÄ kaiwhakarato o te mÄtauranga kaupapa MÄori te tini o ngÄ hua ka puta ake i te whai wÄhi mai o ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ horopaki akomanga. NÄ te nui o te pÄŤkau mahi me ngÄ hiahia i ngÄ kura, kei te arotahi ngÄ kaiÄrahi ki te whakapĹŤmau i te tatauranga iti o ngÄ tamariki ki te taha o te kaiako i ia akomanga. I te tÄŤmatanga, i kopoua te kaiÄwhina ki ngÄ tamariki hei Äta tautoko ake mĹ te taha ako me te taha whanonga. Engari i nÄianei, ka aro kÄ ki te tuku atu i ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ akomanga nÄ te Ähua o ngÄ matea ake o ngÄ tamariki, nÄ te reo o te whÄnau i whakapuakihia ai, nÄ te tatauranga tamariki o te kura, me ngÄ Ĺwehenga Ä-akomanga. MĹ te whÄnui tonu, ko te tino pĹŤtake o te whakatinanatanga o taua whakaritenga, ko te Äta hÄpai ake i te kounga o te whakaako me te ako i te akomanga, me te waiora o ngÄ tamariki me ngÄ kaiako.
I kitea e mÄtou ki Ätahi o ngÄ kura, he kaiÄwhina ki ia akomanga. MÄ tÄrÄ, e Ähei ana te kaiako ki te aro ake ki ngÄ matea ako o ngÄ tamariki katoa, Ä, e Ähei ana hoki te kaiÄwhina ki te aroturuki me te aru i aua tĹŤÄhuatanga. Ko taua aronga whakakotahi ka whai wÄhi atu ki te angitu, nÄ te mea ka whakatairanga ake i te puÄwaitanga o ngÄ hononga e paihere ana i te whakawhanaungatanga ki waenga i ngÄ kaiÄwhina, ngÄ kaiako, ngÄ whÄnau, me ngÄ tamariki.
âOur kaiÄwhina are an important element to our success.â â te reo o te tumuaki
Ka poipoi ngÄtahi te kaiÄwhina me te kaiako i taua taiao hei akiaki i te tupu me te whakawhanaketanga o ngÄ tamariki katoa. Heoi anĹ rÄ, i te tatauranga tamariki ki te kura e piki haere ana, e tika ana kia maha ake hoki ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina tĹŤturu ki ia kura kaupapa MÄori, kia ĹŤ tonu ai hoki te tatauranga iti o ngÄ tauira i ngÄ Ĺwehenga.
âI ngÄ tau Ĺ mua ko te tautoko mai i ngÄ whanonga.â â te reo o te tumuaki |
âKatahi kia matapaki kĹrero me peĚhea tÄtou e tiaki, e awhina ngÄ tamariki me te kaiÄwhina.â â te reo o te tumuaki |
âHe kaiÄwhina mĹ nga kaiako katoa.â â te reo o te tumuaki  |
âHe karu, he tÄringa, he ringa, he waha kĹrero hei tautoko i ngÄ take me ngÄ whakaakoranga a te kaiako.â â te reo o te tumuaki  |
Ahakoa kÄhore mÄtou i te aro atu ki te rapu mÄramatanga mĹ ngÄ pÄnga Ä-pĹŤtea ki te whakatĹŤ pÄnei i ngÄ kaiÄwhina, i kite mÄtou i roto i Ätahi o ngÄ uiui, ki tÄ ngÄ tumuaki he aronga matua tÄ rÄtou ki te whakatĹŤ kaiÄwhina, Ä, ka tohatoha i ngÄ pĹŤtea kia tutuki ai taua aronga matua.
I Ä mÄtou uiui, tÄrÄ ngÄ tauira i tohu mÄrika ai i te Ähua o te tautoko e whakaratohia ana ki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ wÄ katoa.
I roto i Ä mÄtou uiui, tÄrÄ ngÄ tauira i tohu mÄrika ai i te Ähua o te tautoko e whakaratohia ana ki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ wÄ katoa, e ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi, mÄ te ĹŤ tonu ki te whakawhiti kĹrero, ki te whakaaro huritao, ki te arohaehae hoki, puta noa i tĹ rÄtou huarahi mahi. Ka whai wÄhi ki tÄnÄ, ko te akiaki me te tautoko i ngÄ kaiÄwhina ki te whiwhi i te tohu mÄtauranga a te kaiakoviii, me te aronga nui hoki ki te mÄtuatua o te whakawhanaketanga ako ngaio mĹ ngÄ kaiÄwhinaaix.
Ko te ngĹuruuru i tÄnei wÄ o ngÄ kaiÄwhina me ngÄ kaiako kĹrero MÄori e mau tohu mÄtauranga ana, kua whai pÄnga ki te whakatinanatanga o Ätahi kura i te rautaki ki te whakawhanake ake i Ĺ rÄtou ake. Ko te TĹŤranga Whakaako Whai-herenga he huarahi e whakatĹŤ ai i Ätahi kaiÄwhina ki ngÄ tĹŤranga. I te wÄ whakauruuru, ka whakamÄramahia e ngÄ kura ngÄ tĹŤmomo whakangungu anĹ e wÄtea ana, Ä, ka hÄpai i ngÄ kaiÄwhina ki te whakatakoto haere i Ĺ rÄtou ake huarahi. Ko tÄtahi Ähuatanga i kitea e mÄtou, i roto i te roanga o te wÄ noho tahi a te kaiÄwhina me te kaiako, ka mÄtakitaki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ kaiako e whakaako ana, ka waia haere rÄtou ki te kura, Ä, ka taea hoki te taetae atu ki ngÄ wÄnanga a te iwi, i a rÄtou e arahina ana, e tautokona ana e ngÄ kaiÄrahi. Ka kitea ki ngÄ whakaaturanga, he whÄinga ki ngÄ kura katoa, ki te akiaki me te tautoko i te whai a ngÄ kaiÄwhina i ngÄ tohu mÄtauranga whakaako. NÄ tÄnÄ, he tokomaha ngÄ kaiÄwhina kua whiriwhiri i taua huarahi ako.
âI had no-one. We had to LAT them⌠it was good as they had the reo.â â te reo o te tumuaki |
âIâm in a LAT for Term 4 because Iâm teaching taiao.â â te reo o te kaiÄwhina |
âCame in for a meeting with whaea [tumuaki] and we did a 5-year plan.â â te reo o te kaiÄwhina |
âKei te whakatupu mÄtou i a mÄtou ake kaiÄwhina.â â te reo o te tumuaki |
E tautokona ana e ngÄ kura te whai atu a ngÄ kaiÄwhina i te whakawhanaketanga ako ngaio, hei whakapakari ake i Ĺ rÄtou pĹŤkenga. Ko te tino take i tÄnei wÄ, kÄhore he whakawhanaketanga ako ngaio e tino whai pÄnga ana ki a rÄtou, e aro pĹŤ ana hoki ki te mÄtauranga MÄori, puta noa i te rÄngai.
NÄ te taetae atu ki ngÄ whakawhanaketanga ako ngaio auraki kua whakataungia e ngÄ kaiÄwhina te rerekÄtanga o ngÄ huarahi tautoko mĹ ngÄ tamariki i ngÄ horopaki kaupapa MÄori. KÄhore te huarahi kotahi e tika ana mĹ te katoa. Kei te putaputa mai te hiahia kia hÄngai ake ai ngÄ akoranga, ngÄ hui, me ngÄ wÄnanga ki te mÄtauranga kaupapa MÄori. Kua whakatĹngia ki ia kura te tikanga whakaaro mĹ te motuhake, me te mana Ähua ake hoki o te tamaiti. NÄ tÄnÄ, e tika ana kia arotahi te ako ngaio ki ngÄ huarahi e mau tonu ai i aua whakaaro, i a rÄtou e mahi ana me ngÄ tamariki. NÄ tÄ rÄtou ake whai wÄhi atu, nÄ tĹ rÄtou ake ngÄkau nuitanga hoki ki ngÄ tĹŤmomo kaupapa o waho, ka whakawhanake ngÄ kaiÄwhina i ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pĹŤkenga e tika ana, hei whakapuaki, hei whakatinana hoki ki Ĺ rÄtou tĹŤranga. He Ähuatanga tÄnei e kitea ana ki Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa.
Puta noa i Ä mÄtou whakawhitinga kĹrero ki ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tumuaki, me ngÄ kaiako, ko tÄtahi ariÄ i tino puta mai, ko te hiahia mĹ ngÄ whakangungu ka hÄpai i te kaiÄwhina ki te whakatutuki i ngÄ matea ake o te tamaiti. Ka hiahiatia hoki te whakawhanaketanga ako ngaio e hÄpai ai i ngÄ huarahi mĹ te tiwhiketetanga kaiako.
Â
âEra atu whakangungu, kare he hua, he pÄkehÄ katoa.â â te reo o te kaiÄwhina |
âOne of our kids have a learning disability, I want to go on PLDÂ to support her.â â te reo o te kaiÄwhina |
âMore taiao specific PLD â thatâs what Iâm wanting to do.â â te reo o te kaiÄwhina |
â... do lots outside of kura and bring back the knowledge.â â te reo o te kaiÄwhina |
I kite mÄtou, kua karapotia ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ mÄtanga i ngÄ kura, nÄ konÄ Ĺ rÄtou pĹŤkenga e whakatairanga tonuhia ana. InarÄ, kei te rite pai te tumuaki ki te tautoko me te tohutohu, hei hÄpai i te Ärahitanga o te kaiÄwhina. I kitea e mÄtou, ka whakaratohia ki ngÄ kaiÄwhina ngÄ whai wÄhitanga rite tonu ki tĹ te kaiako, mĹ te whai rauemi me te whakawhanaketanga ako ngaio.Â
E whakaaweawetia ana te tumuaki e tĹna ake huarahi umanga me te hiahia nui ki te whakatupu ake i te Äheinga o tĹna iwi, o NgÄti Maniapoto. Ko te whakaraupapatanga o Ĺna tĹŤranga i te kura, ka tÄŤmata mai i te tĹŤao, ki te kaiwhakahaere tari, ki te kaiÄwhina. KÄtahi ia ka whai i te tohu mÄtauranga hei kaiako. Kua kitea e te tumuaki, e tika ana kia whakawhanakehia e rÄtou Ĺ rÄtou ake kaimahi. E pÄnei ana nÄ te piki haere o te rÄrangi ingoa o te kura, me te pÄ tonu mai o Ätahi take o mua ki te whakatĹŤ kaiako ki te kura nei. NÄ aua tĹŤÄhuatanga, i tautuhia Ätahi uri o NgÄti Maniapoto mĹ Ĺ rÄtou pĹŤkenga e whai hua ai ki te tĹŤranga kaiako. Ka Äkina tÄ rÄtou whai atu i ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina i te kura, nÄ runga i te whÄinga ki te whakawhanake tonu i Ĺ rÄtou pĹŤkenga. Ka tautokona, ka arahina hoki rÄtou, Ä, i tĹ rÄtou tautĹhito haere, ka whakatau te tumuaki i tÄ rÄtou rite ki te whakawhiti atu ki te TĹŤranga Whakaako Whai-herenga.
I Äta whakaritea kia uru atu rÄtou ki tÄtahi hĹtaka whakangungu kaiako. Ki tĹ te whakaaro huritao o te tumuaki, ko te tau 2020 te tau tuatahi mĹ te wÄ roa nei, kua kÄŤ ngÄ tĹŤranga whakaako katoa i Te Wharekura o Maniapoto, ki ngÄ kaiako i whakangungutia ai. Ka haere tonu tÄ rÄtou rapu i ngÄ kopounga arotau.
Ko tĹ te kaiÄwhina tĹŤranga, he tautĹhito, he motuhake, Ä, ko te mĹhiotanga me te whai mÄramatanga ki te mÄtauranga MÄori kei te tino pĹŤtaketanga o te tĹŤranga nei. Ko te mÄtauranga e whiwhi ana ngÄ tamariki, ka tino hÄngai ki Ĺ rÄtou Ähua tonu i te kÄinga, i te hapori, Ä, i Ĺ rÄtou marae hoki. I kitea e mÄtou, ka whai atu ngÄ kaiÄwhina i tÄnei o ngÄ ara hei Äta whakatau i te ngÄkau nui o ngÄ tamariki ki te eke angitu, Ä, ka whakatutukihia mÄ te poipoi i tĹ rÄtou tino rangatiratanga me tĹ rÄtou mana motuhake. I tuhia i tÄtahi uiui, ka aroha, ka poipoi hoki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ tamariki, anĹ nei he tamariki tonu nÄna, Ä, ka whai wÄhi nui i ngÄ wÄ katoa ki te whakatupuranga me te whakawhanaketanga o ia tamaiti e atawhaitia ana e rÄtou.Â
âHe kura hei kainga, he kainga hei kura.â â te reo o te tumuaki  |
âSending him to kura is like sending him to the marae.â â te reo o te whÄnau |
MÄ roto mai i ngÄ tikanga whakaaro o te mÄtauranga kaupapa MÄori, he taonga te tamaiti, Ä, he motuhake Ĺna pĹŤmanawa me Ĺna ngÄkau nuitanga. Ka mahi te kura kia ĹŤ tonu ai te mana o te tamaiti, ahakoa te tangongitanga o ngÄ whanonga me ngÄ whaiaro o ngÄ tamariki. E ai ki ngÄ pĹŤrongo, mÄ taua tirohanga, ka urutau ngÄ kaiÄwhina i ngÄ mahere me ngÄ taumahi ako hei Äta whakatutuki pai i ngÄ matea o ngÄ tamariki. I tautuhia e mÄtou puta noa i ngÄ uiui, ka whakatinanahia e ngÄ kaiÄwhina tÄtahi tikanga whakaako e aro nui ana, e whai hua nui ana hoki. He tĹŤturu te noho ngÄkau nui o ngÄ kaiÄwhina i roto i Ä rÄtou mahi ki te taha o ngÄ tamariki, kia tutuki ngÄ tino painga e whai hua ai ki te katoa o te hunga whaipÄnga.
I whakatau te whÄnau o te tamaiti nei ki te whakawhiti i a ia ki tÄnei kura, i te wÄ he mÄrama te kite atu i te tirohanga a tĹna kura o mua ki tĹna tuakiri hei Ähuatanga mĹrearea pea ki Ätahi atu tauira, me te whakatau a te kura ki te whakarerekÄ haere i tana whanonga. Ka tahuri wawe tÄnei kura ki tÄ rÄtou tamaiti, ki tĹna mana Ähua ake, me Ĺna pĹŤmanawa. Ki tĹ te kura whakaaro, he motuhake, he taonga ngÄ tamariki katoa, inarÄ ngÄ ira nĹ tua. Ka ako mÄtou i a rÄtou, Ä, ka whakamÄtau i tĹ mÄtou Äheinga ki te whakapĹŤmau i Te Aho Matua. Ko te tino pĹŤmanawa o tÄnei kura, ko te aroha â he aroha ki te katoa, nĹ te katoa. Kei te tino mĹhio te kura ki Ĺna whÄnau, Ä, he tino hononga hoki Ĺ rÄtou.
âAroha ki te tamaiti, poipoi i te wairua, tiaki tuakiri.â â te reo o te whÄnau Â
Ka kitea e ngÄ tamariki ngÄ mahi maha a ngÄ kaiÄwhina ki te manaaki me te tautoko i a rÄtou, Ä, ka whakatinana anĹ hoki rÄtou i aua tĹŤÄhuatanga, mÄ tĹ rÄtou whakaaro nui ki te hÄpai i Ätahi atu tamariki e hiahia Äwhina ana. I kite mÄtou, ka whai wÄhi atu ngÄ tamariki ki te waihanga i te taiao e whakatairanga ana i tÄ rÄtou mahi ngÄtahi me ngÄ kaiÄwhina, ngÄ kaiako hoki, hei poipoi i tĹ rÄtou ake waiora me tÄ rÄtou ake eke angitu. I rongo mÄtou i ngÄ kĹrero mĹ te nui o te wÄ ka ahu mai ngÄ kaiÄwhina i te whÄnau, ka tino mĹhio rÄnei ki te whÄnau, Ä, he maha ngÄ wÄ ko te kaiÄwhina te kaimahi tuatahi, te kaimahi anake hoki ki te rongo i ngÄ take pÄpori whÄnui tonu e whai pÄnga ana ki Ätahi o ngÄ tamariki. Ka mahi ngÄtahi ngÄ kaiÄwhina me te tumuaki, ki te rapu huarahi e hÄpai ai i ngÄ whÄnau me ngÄ tamariki ki te whakatutuki haere i aua wero.
âSometimes our kaiÄwhina know a little more about the child than the kaiako do.â â te reo o te tumuaki |
âKa koa rawa i te taha o [kaiÄwhina]. Ka kite i tona kanohi, ona emotions.â â te reo o te hautipua |
âE Ähei ana te kĹrero ki a ia mĹ ngÄ Ähuatanga o te kÄenga me ngÄ raru o te papa tÄkaro.â â te reo o te tamaiti |
âTe Äwhina ia kia pai ake tĹnÄ roro.â â te reo o te hautipua |
Â
Ko te whÄinga o tÄ mÄtou rangahau, ko te whai mÄramatanga ake ki ngÄ mahi a te kaiÄwhina i ngÄ kura kaupapa MÄori, me ngÄ tĹŤÄhuatanga e whai hua ake ai ki a rÄtou i te horopaki o te kaupapa e toro atu ana ki ngÄ tamariki me ngÄ whÄnau, ngÄ kura, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi. Hei whakarÄpopoto ake, i whakapuakihia ki Ä mÄtou whakaaturanga rangahau, ko ngÄ ariÄ matua e whÄ nĹ ngÄ kura kaupapa MÄori i whai wÄhi mai ki tÄnei rangahau.
I ngÄ wÄhanga ka whai ake nei, ka haurapa mÄtou i ia kitenga matua. Ka whakapuaki ake i ngÄ mÄramatanga hĹhonu, me te kiko i puta ai i ngÄ mÄtakitaki me ngÄ uiui i ngÄ horopaki mÄtauranga kaupapa MÄori i whai wÄhi mai.
Ka mahi te kaiÄwhina ki te taha o ngÄ tamariki nĹ ngÄ reanga katoa me ngÄ Äheinga katoa, puta noa i te whÄnuitanga hoki o ngÄ taumata marau. I kitea ki tÄ mÄtou rangahau, tÄrÄ pea ka Äta mahi hoki te kaiÄwhina ki te taha o te tamaiti kotahi, hei Äta tautoko ake i tana ako Ä-kaupapa, i te hopu rÄnei i te reo MÄori, i te whai wÄhi atu rÄnei ki ngÄ kaupapa kori tinana, Ä, ka Äwhina rÄnei i te tamaiti ki te Äta whakawhiti haere i ngÄ wÄhi o te kura me te akomanga. I ngÄ akomanga, i mÄtakitaki mÄtou i ngÄ kaiÄwhina e mahi ana ki te taha o ngÄ rĹpĹŤ tamariki, ki te whakatere i te matatau ki te reo MÄori, me te whakawhanake i te mÄtau ki Ätahi atu wÄhanga marau e hiahiatia ana. He matatini te tĹŤranga mahi, Ä, me Äta whakamahi ngÄ kaiÄwhina i Ĺ rÄtou pĹŤkenga katoa kia whai hua ai, hei Äta whakakaha ake tonu i te aro nui atu, i a rÄtou e whakapĹŤmau tonu ana i ngÄ mÄtÄpono o te kura.
I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, he mÄhorahora, he urutau hoki te tĹŤranga mahi o te kaiÄwhina i ngÄ horopaki kaupapa MÄori. I kitea e mÄtou, ka panoni haere ngÄ mahi a ngÄ kaiÄwhina ki tÄnei huarahi mÄtauranga, i a rÄtou:
I tÄnei taiao ako, i kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, ko te tautoko o te whÄnau i te whakatinanatanga me te haere tonutanga o te tĹŤranga kaiÄwhina, e whakapĹŤmau ana i te kawenga ngÄtahi me te takohanga whÄnui ki ngÄ putanga mĹ ngÄ tamariki. I kitea e mÄtou te whakatinanatanga o taua aronga, arÄ, he huarahi ka whakatakoto i te tino tĹŤÄpapa mĹ te tautoko moroki o ngÄ kaiÄwhina, mai i te tÄŤmatanga, Ä, ka whakaputa i ngÄ tĹŤÄhuatanga e tika ana mĹ te whakawhanaketanga me te whakapĹŤmautanga o ngÄ whakaritenga teitei e whai hua ai.
I kitea e mÄtou ki ngÄ uiui maha te mÄramatanga whÄnui puta noa i ngÄ rĹpĹŤ katoa, mĹ te whai pÄnga nui o te tĹŤranga mahi o te kaiÄwhina ki te ako a ngÄ tamariki, ki tĹ rÄtou whakawhanaketanga hoki, ki te ahurea whakaaweawe i te kura, Ä, ki ngÄ kÄinga o ngÄ whÄnau.
I te wÄ ka mahi te kaiÄwhina ki te taha o te tamaiti kotahi, i kitea e mÄtou kua whiriwhirihia taua kaiÄwhina nÄ tana whakapuaki mai i ngÄ tĹŤÄhuatanga me ngÄ pĹŤmanawa e tika ana mĹ ngÄ matea ake o taua tamaiti me tĹna whÄnau. I tĹna whakatĹŤnga, ka whakatutuki te kaiÄwhina i te tukanga whakauru matawhÄnui kia mÄrama ai ia ki ngÄ kawatau o te tĹŤranga, ki ngÄ kawenga mahi, me ngÄ aratohu, Ä, ka whakatakoto haere i ngÄ wawata ngÄtahi e pÄ ana ki ngÄ mahi. I kitea e mÄtou mĹ te nuinga o ngÄ kaiÄwhina, kei te whanake haere, kei te urutau haere te tĹŤranga mahi i ngÄ wÄ katoa, hei whakatutuki i ngÄ matea me ngÄ wawata o ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, me ngÄ tamariki, Ä, e tÄrua anĹtia te whakaaro kia kamakama, kia ngohengohe te kaiÄwhina, kia whakahÄngaitia te tautoko hei painga mĹ te tangongitanga tonu o ngÄ tamariki.
âKa nui ngÄ momo o te kaiÄwhina, he kaitiaki mĹ ngÄ tamariki motuhake.â â te reo o te tumuaki |
âThey look for the right person that connects with the tamaiti.â - te reo o te whÄnau |
I wehe atu tÄtahi tamaiti whai takiwÄtanga i tana kura tuatahi, nÄ te mea he wÄhi ako moroki, Ä, he kaha rawa ki a ia te hoihoi o tÄtahi wÄhi pÄrÄ. I rapu tana whaea i tÄtahi atu kura mĹna, Ä, ahakoa i RÄhui PĹkeka rÄtou e noho ana, i whiriwhiri ia i Te Wharekura o Kirikiriroa, nÄ te mea i reira Ätahi o tĹna whÄnau e mahi ana. Tekau tau te pakeke o tana tamaiti i tÄna whakawhiti atu, heoi, i nÄianei kua 13 tau tĹna pakeke, Ä, ehara i te mea me tautoko pĹŤ tÄtahi kaiÄwhina i a ia. I nÄianei, e Ähei ana ia ki te whakahaere me te whakatau i a ia anĹ. I tana tÄŤmatanga i Kirikiriroa, i whakaritea tÄtahi wÄhi whakamahea mĹna, kia Ähei ai ia ki te whakapau kaha i ngÄ wÄ e tika ana mĹna. I te Ähua ohorere tana mÄmÄ i te whakaritenga a te kura i taua wÄhi mĹ tana tamaiti (tae atu hoki ki te hoko atu i ngÄ taputapu pÄrÄ i te turapa iti, i te moenga whakawerewere, i ngÄ pÄke pÄŤni, i te paoro whakapakari tinana, me ngÄ mea pÄrÄ). Ki tĹna whakaaro he nui taua tuku rauemi mĹ te tamaiti kotahi. Heoi, ki tÄ te tumuaki, âhe tokomaha ngÄ tamariki ka whai hua â ehara i te mea ko ia anake te tamaiti ka whakamahi i te wÄhi rÄ.â I te wÄ ka pupĹŤ ake ngÄ tohu o te mÄnukanuka me te hÄmanawa, ka akiaki i a ia ki te oma me te kori tinana â he taitama tÄne tĹna kaiÄwhina, Ä, he pakari tĹna oranga tinana mĹ te korikori ki tĹna taha. Ka tae atu hoki te kaiÄwhina ki te kÄinga o te tamaiti, ki te taha o tĹna whÄnau. Ka kai tahi rÄtou, kÄtahi ka puta rÄua ki waho, whana paoro ai. He uaua ki te tamaiti te wÄ noho rÄhui, nĹ reira ka whai wÄ te kaiÄwhina ki te mahi toi ki tĹna taha, mÄ te noho ki tĹna karÄti me te mau i ngÄ kiripÄkai tinana â he Äwhina nui ki te tamaiti me tĹna whÄnau.
âOur kaiÄwhina would go into the home. The kaiako would be online. Itâs the stuff outside the kura that matters most.â â te reo o te tumuaki Â
Ka mahi ngÄ kaiÄwhina ki tua atu tonu i tÄnÄ i tautuhia ai ki Ĺ rÄtou tĹŤranga me Ä rÄtou kawenga mahi. Ko Ätahi o aua mahi i kitea e mÄtou, ko te whakawhanake i ngÄ hÄpai marau, ko te waihanga rauemi, ko te whakamÄori i ngÄ rauemi reo PÄkehÄ ki te reo MÄori kia taurite ai te whakapÄ atu ki ngÄ rauemi ako, ko te whakapuaki i Ĺ rÄtou mÄtanga i roto i te mÄtauranga MÄori, ko te mahi ki te taha o ngÄ kairuruku mÄtauranga matea tauwhÄiti, me te taetae atu ki ngÄ whakataetae hÄkinakina o waho hei hÄpai i ngÄ tamariki whaikaha Ä-tinana ki te whai wÄhi mÄtÄtoa atu ki ngÄ kaupapa o ia rÄ. I Ä mÄtou uiui, ka Äta rongo i te tahuri atu hoki o Ätahi kaiÄwhina ki te whakaako me te whakahaere i te whÄnuitanga o ngÄ tĹŤmomo hÄkinakina e hÄpai ai i te tupu o ngÄ tamariki me te tĹnui o te hapĹŤ me te iwi hei te pae tawhiti. I Ätahi atu wÄ, kua toro atu te tĹŤranga o te kaiÄwhina ki ngÄ mahi a te kairÄŤwhi, kua mahi tĹŤao rÄnei ki ngÄ kÄinga o ngÄ tamariki i ngÄ wÄ hararei o te kura. Hei whakarÄpopoto, ka Äta whakatau ngÄ kaiÄwhina i te whiwhinga o ia tauira i ngÄ tĹŤÄhuatanga e tika ana mĹ te eke angitu i ia rÄ, mÄ roto mai i te tangongitanga o ngÄ taiao ako. I kitea e ngÄ kairangahau o Te Tari Arotake MÄtauranga, ki tÄ ngÄ kaiÄwhina, ko tÄ rÄtou whai wÄhi atu ki ngÄ kaupapa i waho atu i te kura, he whai wÄhitanga mĹ rÄtou ki te tĹŤhonohono ki te hapori whÄnui, Ä, he huarahi e whai hua ana ki te mahi tauutuutu, ki te mahi anĹ hoki hei painga mĹ te iwi.
âKa haere ki te whakangungu me ngÄ kaiÄwhina.â (special education needs coordinator) â te reo o te tumuaki
He nui ngÄ wÄ ka whai ngÄ kaiÄwhina i ngÄ rÄtaka i whakamaheretia ai, Ä, ka whakapĹŤmau i ngÄ mahinga auau i whakatakotohia ai e te kaiako, me te aro nui ki ngÄ matea o ngÄ tamariki, puta noa i te rÄ. I kitea e mÄtou, ki te tirohanga a te hunga pÄ tata o ngÄ kaiÄwhina, he ngohengohe Ĺ rÄtou Ähua i roto i Ä rÄtou mahi, Ä, ka noho rite, ka tahuri wawe ki te hÄpai nui i ngÄ tĹŤmomo tĹŤÄhuatanga, ngÄ tĹŤmomo horopaki rÄnei ka pupĹŤ ake. I tohua i Ä mÄtou uiui, tĹ rÄtou kaha i ngÄ wÄ katoa ki te whakatinana i te nui o tÄ rÄtou ngohengohe, tÄ rÄtou urutau, me ngÄ pĹŤkenga e whakatairanga ana i a rÄtou ki te hÄpai i te kanorau o ngÄ tauira me te tangongitanga o ngÄ whakaritenga mahi.
âHe karu, he tÄringa anĹ ki te akomanga.â â te reo o te whÄnau |
âNo one organises me. I just know what to do.I have a routine.â â te reo o te kaiÄwhina |
KÄhore te angitu o ngÄ tamariki e ahu mai ana i te pĹŤnaha tautoko kotahi. Engari kÄ, ko ngÄ tino painga whai hua ka ahu mai i te katoa o te hunga e whai wÄhi mai ana. MÄ te whakatĹpĹŤtanga, ka puta ake ngÄ kĹtuitanga tautoko hei korowai e Ärahi ana, e aroha ana i ia tamaiti, i a ia e kĹkiri haere ana, e puÄwai ana hoki i roto i ngÄ Ähuatanga katoa o te ao o te kura. Ko te mÄramatanga ngÄtahi ki te kawenga a te katoa e tohu ana i te kaha o te whakaute a ngÄ kaimahi ki ngÄ kaiÄwhina.
âFor us itâs all in the whole package. If youâve got a child who needs their kope to be changed, itâs not assigned to one person: itâs all of us â even the tumuaki.â â te reo o te tumuaki |
âItâs not right to be running around looking for someone to help a child. We are all responsible for the child, not just the kaiÄwhina.â â te reo o te tumuaki |
Kei te iho o ngÄ mahi a ngÄ kaiÄwhina, ko te whakawhanaungatanga, arÄ, ka paihere, ka whakapĹŤmau hoki i ngÄ hononga e whai pĹŤtake ana, e whakakotahi ana. I rongo mÄtou i ngÄ kĹrero mĹ te maha o ngÄ wÄ ka tĹŤ te kaiÄwhina hei kaitakawaenga e hÄpai ai i ngÄ taunekeneke me ngÄ whakawhitinga kĹrero ki waenga i te kura me te whÄnau. Ko te whakatinanatanga o tÄnÄ e meatia ana ka aro nui ngÄ kaiÄwhina i ia te wÄ ki ngÄ kĹrero urupare, ka toro atu ki ngÄ whÄnau, Ä, mÄ ngÄ whÄnau tonu e whakatau, e mÄtai hoki i ngÄ putanga ki Ä rÄtou ake tamariki. I kitea e mÄtou, ka noho ngÄtahi ngÄ kaiÄwhina me ngÄ whÄnau ki te taiao haumaru e hÄpai ana i tÄnÄ me tÄnÄ ki te whakapuaki i Ĺ rÄtou whakaaro me Ä rÄtou Äwangawanga. Ka noho mÄtua rÄ te reo o te whÄnau, Ä, ka kitea te mÄramatanga o ngÄ kaiÄwhina ki taua tĹŤÄhuatanga i tÄ rÄtou kĹkiri ki tua atu i ngÄ kawatau, me tÄ rÄtou mahi ngÄtahi me ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, me te tumuaki, ki te rapu i ngÄ rongoÄ e kĹkiri ai i ngÄ tino painga ki te tamaiti.
âKa whai wÄhi ngÄ whÄnau ki te kĹrero mĹ ngÄ kaiÄwhina meĚ ngÄ kaiako, ngÄ kitenga me ngÄ hua i puta.â â te reo o te tumuaki  |
âKa tohaina te kaiÄwhina i waenga i a mÄua.â â te reo o te whÄnau  |
He pai te whai rauhanga a ngÄ kaiÄwhina, Ä, ka kaha hÄpai Ĺ rÄtou hononga ki te hapori whÄnui i tÄ rÄtou toro atu ki ngÄ rauemi o waho e whai hua ana. I kitea e mÄtou, he tautĹhito ngÄ kaiÄwhina ki te urutau me te whakawhanake i ngÄ rauemi ako, kia hÄngai ai ÄrÄ ki ngÄ horopaki whakaako me te ako. He rite tonu te rongo a Te Tari Arotake MÄtauranga i te ngÄkau nuitanga o ngÄ kaiÄwhina, me tÄ rÄtou tino whakapeto ngoi ki te waihanga me te whakamÄori i ngÄ rauemi. NÄ taua mahi, e Äta whakatau ana te kaiÄwhina i te whiwhinga o ngÄ kaiako me ngÄ tamariki i ngÄ taputapu e tika ana mĹÂ te ako.
Ki tÄ ngÄ kairangahau o Te Tari Arotake MÄtauranga, tÄrÄ anĹ hoki ngÄ kĹrero i ngÄ uiui e meatia ana nÄ te kaha ĹŤ o Ätahi kaiÄwhina ki te kaupapa, he pai kÄ atu ki a rÄtou te tuku i Ä rÄtou ake pĹŤtea mĹ ngÄ rauemi, i te kore whiwhi rauemi a ngÄ tamariki.
âHuman resources are awesome because we have a lot of knowledge in our community.â â te reo o te kaiÄwhina |
âKÄore he maha ngÄ rauemi MÄori, kÄore i tino whai mÄramatanga nÄ te reo pÄkehÄ.â â te reo o te kaiÄwhina |
â...the challenge was trying to find mahi for her [tauira] and not knowing where to find it, there is stuff online for her [tauira] but not in MÄori. I have to translate it.â â te reo o te kaiÄwhina |
He aronga matua hoki ki te whakapĹŤmau i ngÄ tino hononga Ä-whakapapa mÄ te toro atu me te akiaki i ngÄ whÄnau o te hapori ki te kawe atu i ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina. I kitea e mÄtou, tÄrÄ pea nĹ roto kÄ mai te kaiÄwhina i te whÄnau, he tauira rÄnei ia o mua, he kaimahi rÄnei e mahi kÄ ana ki te kura, Ä, nĹna ngÄ pĹŤkenga me ngÄ pĹŤmanawa e whai pÄnga ai ki te whakarato i ngÄ tĹŤmomo huarahi tautoko e tika ana. Ko te whakatinanatanga o aua tĹŤÄhuatanga i kitea e mÄtou, ko te aro wawe o ngÄ tumuaki ki aua tautapa, me te whai painga nui o taua aronga ki te kawe mÄoriori atu, ki te kawe angitu atu a ngÄ mema o te whÄnau i aua tĹŤranga. MÄ tÄrÄ, ka whakapakarihia ngÄ huarahi tautoko mĹ ngÄ tamariki i te akomanga, i te kÄinga, Ä, i waenga hoki i te whÄnau. Kua whai hua taua rautaki mÄtÄtoa ki te kura, nÄ te mea kua whakahoki mai rÄtou i ngÄ whÄnau me ngÄ kaiako i rÄŤtaia i mua, Ä, kua Äta toro atu ki ngÄ tautĹhito me ngÄ pĹŤmanawa o tÄnÄ me tÄnÄ hei kaiÄwhina.
âI was applying for the Junior Reception job, but aunty told me to apply for the kaitÄwharau job.â â te reo o te kaiÄwhina |
âI timata hei kairÄŤwhi. KÄtahi ka whai turanga hei kaiÄwhina nÄ te inoi a te tumuaki.â â te reo o te kaiÄwhina |
âNĹ te whÄnau te katoa Ĺ ngÄ kaiÄwhina.â â te reo o te kaiÄwhina |
Hei Ähuatanga tonu o ngÄ whakaritenga, puta noa i ngÄ kura kaupapa MÄori, ka whai wÄhi mÄtÄtoa ngÄ kaiÄwhina ki te hÄpai i te hapori whÄnui me ngÄ whÄnau hei Äta tautoko ake. Ko tÄtahi tauira o taua tĹŤÄhuatanga i Te Kura Kaupapa MÄori o Hurungaterangi, i Rotorua, arÄ, i kite mÄtou i te kaha mĹhio o ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ whÄnau, Ä, he maha ngÄ wÄ ko rÄtou ngÄ kaimahi tuatahi ki te rongo i te whai pÄnga o Ätahi take ki te tauira.vi
I ngÄ whakawhitinga kĹrero mĹ te hapori ki te taha o Te Wharekura o Maniapoto, i Te KĹŤiti, i rangona e Te Tari Arotake MÄtauranga ngÄ whakaaro o ngÄ kaiÄwhina e meatia ana, ko tÄ rÄtou whai wÄhi atu ki ngÄ kaupapa mÄtauranga i waho atu i te akomanga, he whai wÄhitanga mĹ rÄtou ki te tĹŤhonohono ki te hapori whÄnui, Ä, he huarahi pai hoki ki te whakawhanake me te whakapakari ake i ngÄ hononga ki ngÄ piiori me ngÄ whÄnauvii.
Ko ngÄ mahi pÄrÄ te whakatinanatanga o ngÄ mÄtÄpono me ngÄ uara o te kura, Ä, e tohu ana i te whai wÄhi nui o te kaiÄwhina ki aua horopaki, hei wÄhanga hoki o te korowai i whatua hei tautÄwhi, hei Ärai i ia tamaiti, i a ia e tupu ana, e whanake ana. NÄ tÄnÄ, ka puÄwai mai te aronga ngÄtahi e whai hua ana ki waenga i ngÄ kaiÄwhina, ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako me ngÄ whÄnau, hei tino painga mĹ ngÄ tamariki i te kura.
Kei tÄtahi tamaiti te hĹkai nukurangi, Ä, i whakawhiti ia i te kĹhanga reo ki te kura nei, kia taea ai e ia te reo MÄori te ako tonu. I te tÄŤmatanga i te tino Ämaimai tĹna mÄmÄ kei whakawetia tana tamaiti, nÄ te mea ko ia anake te tamaiti whaikaha Ä-tinana i te kura. I te Äwangawanga hoki ia nÄ te whakaaro o ngÄ Kaitohutohu MÄtauranga TauwhÄiti i meatia ai he pai kÄ atu kia uru ia ki te akomanga matea tauwhÄiti, ki tÄtahi kura auraki. Heoi, ka haere te wÄ, Ä, ka kite te whaea, ko te poipoi i tana tamaiti, he kaha kÄ atu i tÄnÄ i tĹŤmanakohia ai e ia. I tino matapopore te katoa o ngÄ pakeke me Ĺna hoa i a ia. KÄŤhai te tumuaki me ngÄ kaimahi i whakamahi i te kupu âdisabilityâ, engari kÄ i arotahi ki ngÄ pĹŤmanawa ake o ia tamaiti. I tÄŤmata te kaiÄwhina o te tamaiti nei hei kaimahi tĹŤao o te whÄnau, Ä, i te tÄŤmatanga ka Äwhina i a ia ki te haere i te waharoa o te kura ki tĹna akomanga. Ka hipa ngÄ rÄ, ka roa ake te wÄ noho o te tĹŤao o te whÄnau, Ä, he manawa whakahÄŤ nĹna, nĹ te mea he mahi ukiuki tÄna i nÄianei ki te taha o te tamaiti, Ä, ki te taha anĹ hoki o Ätahi atu tamariki. Kua huri Ĺna whakaaro i nÄianei ki te whai atu i tÄtahi tohu mÄtauranga whakaako. Â
âThere are no disabilities, there are only differences.â â te reo o te tumuaki |
âIn his current environment, he is acknowledged as he is and there is no negative weight given to his differences.â â te reo o te whÄnau |
âMost important people in our kura, they support our teachers and keep all our functions in fine working order.â â te reo o te tumuaki
Ko te tĹŤnga o te kaiÄwhina, e rite ana ki ngÄ pakeke katoa i te kura. KÄhore he rerekÄtanga, he aroÄkapanga rÄnei ki waenga i ngÄ tĹŤranga, Ä, he rite tonu te noho mÄtuatua o te katoa. Puta noa i ngÄ uiui, he mÄrakerake te kite atu i te ngÄkau nui o te katoa ki te whakarato i te taiao e Ähuru ana i te taha tinana, te taha whatumanawa, me te taha wairua, hei whakatairanga ake i te Äheinga ki te ako. NÄ te mÄtau o ngÄ kaiÄwhina, ka tino whakapono ngÄ kura ki tĹ rÄtou Äheinga ki te mahi ki te taha o ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, me ngÄ kaiako, kia whai hua ai. I ngÄ wÄ katoa, ka toro atu ki ngÄ kaiÄwhina, Ä, ka whakawhiti whakaaro ngaio hoki ki a rÄtou, kia whai wÄhi atu ai Ĺ rÄtou whakaaro ki ngÄ mahere me te whakapuakitanga o ngÄ whai wÄhitanga ako kounga e whakatutuki ana i ngÄ matea ake o ia tamaiti.
âI used to think my son was so lucky because he had all these experts in the room talking about how he was going to learn.â â te reo o te whÄnau  |
âThe biggest thing is the respect that kura MÄori have for kaiÄwhina to manaaki and tiaki tamariki in the same way that kaiako do.â â te reo o te kaiÄwhina |
Ko te noho takirua o te kaiako me te kaiÄwhina e whakatĹpĹŤ mÄoriori ana i te hononga tauutuutu o te Ärahitanga, te tautoko, me te mahi tahi. TÄrÄ pea, mÄ te kaiako i te tuatahi e tautuhi te Äwhina e hÄpai ai i te eke angitu a ngÄ tamariki. I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, ka Äta whakaarohia ngÄ rautaki e tautoko mÄrika ai i ÄrÄ o ngÄ matea ako o ngÄ tamariki i tautuhia ai, Ä, ka whakatinanahia tÄtahi mahere mÄ te whakawhitiwhiti kĹrero ki te whÄnau. Ka miramiratia ki Ä mÄtou mÄtaitanga, te Ähua o ngÄ mahi a te kaiako me te kaiÄwhina ki te whakariterite i ngÄ tĹŤranga ki waenga i a rÄua anĹ, hei Äta whakanui, hei Äta whakamahi hoki i ngÄ pĹŤkenga me te mÄtau o tÄnÄ me tÄnÄ. NÄ konÄ, ka whakatakotohia ngÄ whai wÄhitanga ki te kĹkiri i ngÄ mahi akomanga, mÄ te whakatinanatanga o ngÄ huarahi whakaako mĹ te takitahi, mĹ te takirĹpĹŤ, Ä, mĹ te akomanga katoa, hei whakatutuki i ngÄ matea ako o ngÄ tamariki i ia rÄ. Ka whakatĹpĹŤhia ki taua hanganga Ä-rĹpĹŤ, ki taua mahi takirua te whai huatanga me te whakapuakitanga o ngÄ pĹŤkenga mÄ roto mai i ngÄ horopaki o te akomanga, Ä, ka whai wÄhi hoki ki te whakatupu i te ohu mahi o te pae tawhiti.Â
â⌠I hear them talk about ways they can help improve tamariki.â â te reo o te whÄnau |
âThrough assessment, results, and observations, we identify tamariki within the kura who are in need of additional one-on-one support.â â te reo o te tumuaki |
Kua whakapuakihia e ngÄ kaiwhakarato o te mÄtauranga kaupapa MÄori te tini o ngÄ hua ka puta ake i te whai wÄhi mai o ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ horopaki akomanga. NÄ te nui o te pÄŤkau mahi me ngÄ hiahia i ngÄ kura, kei te arotahi ngÄ kaiÄrahi ki te whakapĹŤmau i te tatauranga iti o ngÄ tamariki ki te taha o te kaiako i ia akomanga. I te tÄŤmatanga, i kopoua te kaiÄwhina ki ngÄ tamariki hei Äta tautoko ake mĹ te taha ako me te taha whanonga. Engari i nÄianei, ka aro kÄ ki te tuku atu i ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ akomanga nÄ te Ähua o ngÄ matea ake o ngÄ tamariki, nÄ te reo o te whÄnau i whakapuakihia ai, nÄ te tatauranga tamariki o te kura, me ngÄ Ĺwehenga Ä-akomanga. MĹ te whÄnui tonu, ko te tino pĹŤtake o te whakatinanatanga o taua whakaritenga, ko te Äta hÄpai ake i te kounga o te whakaako me te ako i te akomanga, me te waiora o ngÄ tamariki me ngÄ kaiako.
I kitea e mÄtou ki Ätahi o ngÄ kura, he kaiÄwhina ki ia akomanga. MÄ tÄrÄ, e Ähei ana te kaiako ki te aro ake ki ngÄ matea ako o ngÄ tamariki katoa, Ä, e Ähei ana hoki te kaiÄwhina ki te aroturuki me te aru i aua tĹŤÄhuatanga. Ko taua aronga whakakotahi ka whai wÄhi atu ki te angitu, nÄ te mea ka whakatairanga ake i te puÄwaitanga o ngÄ hononga e paihere ana i te whakawhanaungatanga ki waenga i ngÄ kaiÄwhina, ngÄ kaiako, ngÄ whÄnau, me ngÄ tamariki.
âOur kaiÄwhina are an important element to our success.â â te reo o te tumuaki
Ka poipoi ngÄtahi te kaiÄwhina me te kaiako i taua taiao hei akiaki i te tupu me te whakawhanaketanga o ngÄ tamariki katoa. Heoi anĹ rÄ, i te tatauranga tamariki ki te kura e piki haere ana, e tika ana kia maha ake hoki ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina tĹŤturu ki ia kura kaupapa MÄori, kia ĹŤ tonu ai hoki te tatauranga iti o ngÄ tauira i ngÄ Ĺwehenga.
âI ngÄ tau Ĺ mua ko te tautoko mai i ngÄ whanonga.â â te reo o te tumuaki |
âKatahi kia matapaki kĹrero me peĚhea tÄtou e tiaki, e awhina ngÄ tamariki me te kaiÄwhina.â â te reo o te tumuaki |
âHe kaiÄwhina mĹ nga kaiako katoa.â â te reo o te tumuaki  |
âHe karu, he tÄringa, he ringa, he waha kĹrero hei tautoko i ngÄ take me ngÄ whakaakoranga a te kaiako.â â te reo o te tumuaki  |
Ahakoa kÄhore mÄtou i te aro atu ki te rapu mÄramatanga mĹ ngÄ pÄnga Ä-pĹŤtea ki te whakatĹŤ pÄnei i ngÄ kaiÄwhina, i kite mÄtou i roto i Ätahi o ngÄ uiui, ki tÄ ngÄ tumuaki he aronga matua tÄ rÄtou ki te whakatĹŤ kaiÄwhina, Ä, ka tohatoha i ngÄ pĹŤtea kia tutuki ai taua aronga matua.
I Ä mÄtou uiui, tÄrÄ ngÄ tauira i tohu mÄrika ai i te Ähua o te tautoko e whakaratohia ana ki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ wÄ katoa.
I roto i Ä mÄtou uiui, tÄrÄ ngÄ tauira i tohu mÄrika ai i te Ähua o te tautoko e whakaratohia ana ki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ wÄ katoa, e ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, me ngÄ iwi, mÄ te ĹŤ tonu ki te whakawhiti kĹrero, ki te whakaaro huritao, ki te arohaehae hoki, puta noa i tĹ rÄtou huarahi mahi. Ka whai wÄhi ki tÄnÄ, ko te akiaki me te tautoko i ngÄ kaiÄwhina ki te whiwhi i te tohu mÄtauranga a te kaiakoviii, me te aronga nui hoki ki te mÄtuatua o te whakawhanaketanga ako ngaio mĹ ngÄ kaiÄwhinaaix.
Ko te ngĹuruuru i tÄnei wÄ o ngÄ kaiÄwhina me ngÄ kaiako kĹrero MÄori e mau tohu mÄtauranga ana, kua whai pÄnga ki te whakatinanatanga o Ätahi kura i te rautaki ki te whakawhanake ake i Ĺ rÄtou ake. Ko te TĹŤranga Whakaako Whai-herenga he huarahi e whakatĹŤ ai i Ätahi kaiÄwhina ki ngÄ tĹŤranga. I te wÄ whakauruuru, ka whakamÄramahia e ngÄ kura ngÄ tĹŤmomo whakangungu anĹ e wÄtea ana, Ä, ka hÄpai i ngÄ kaiÄwhina ki te whakatakoto haere i Ĺ rÄtou ake huarahi. Ko tÄtahi Ähuatanga i kitea e mÄtou, i roto i te roanga o te wÄ noho tahi a te kaiÄwhina me te kaiako, ka mÄtakitaki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ kaiako e whakaako ana, ka waia haere rÄtou ki te kura, Ä, ka taea hoki te taetae atu ki ngÄ wÄnanga a te iwi, i a rÄtou e arahina ana, e tautokona ana e ngÄ kaiÄrahi. Ka kitea ki ngÄ whakaaturanga, he whÄinga ki ngÄ kura katoa, ki te akiaki me te tautoko i te whai a ngÄ kaiÄwhina i ngÄ tohu mÄtauranga whakaako. NÄ tÄnÄ, he tokomaha ngÄ kaiÄwhina kua whiriwhiri i taua huarahi ako.
âI had no-one. We had to LAT them⌠it was good as they had the reo.â â te reo o te tumuaki |
âIâm in a LAT for Term 4 because Iâm teaching taiao.â â te reo o te kaiÄwhina |
âCame in for a meeting with whaea [tumuaki] and we did a 5-year plan.â â te reo o te kaiÄwhina |
âKei te whakatupu mÄtou i a mÄtou ake kaiÄwhina.â â te reo o te tumuaki |
E tautokona ana e ngÄ kura te whai atu a ngÄ kaiÄwhina i te whakawhanaketanga ako ngaio, hei whakapakari ake i Ĺ rÄtou pĹŤkenga. Ko te tino take i tÄnei wÄ, kÄhore he whakawhanaketanga ako ngaio e tino whai pÄnga ana ki a rÄtou, e aro pĹŤ ana hoki ki te mÄtauranga MÄori, puta noa i te rÄngai.
NÄ te taetae atu ki ngÄ whakawhanaketanga ako ngaio auraki kua whakataungia e ngÄ kaiÄwhina te rerekÄtanga o ngÄ huarahi tautoko mĹ ngÄ tamariki i ngÄ horopaki kaupapa MÄori. KÄhore te huarahi kotahi e tika ana mĹ te katoa. Kei te putaputa mai te hiahia kia hÄngai ake ai ngÄ akoranga, ngÄ hui, me ngÄ wÄnanga ki te mÄtauranga kaupapa MÄori. Kua whakatĹngia ki ia kura te tikanga whakaaro mĹ te motuhake, me te mana Ähua ake hoki o te tamaiti. NÄ tÄnÄ, e tika ana kia arotahi te ako ngaio ki ngÄ huarahi e mau tonu ai i aua whakaaro, i a rÄtou e mahi ana me ngÄ tamariki. NÄ tÄ rÄtou ake whai wÄhi atu, nÄ tĹ rÄtou ake ngÄkau nuitanga hoki ki ngÄ tĹŤmomo kaupapa o waho, ka whakawhanake ngÄ kaiÄwhina i ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pĹŤkenga e tika ana, hei whakapuaki, hei whakatinana hoki ki Ĺ rÄtou tĹŤranga. He Ähuatanga tÄnei e kitea ana ki Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa.
Puta noa i Ä mÄtou whakawhitinga kĹrero ki ngÄ kaiÄwhina, ngÄ tumuaki, me ngÄ kaiako, ko tÄtahi ariÄ i tino puta mai, ko te hiahia mĹ ngÄ whakangungu ka hÄpai i te kaiÄwhina ki te whakatutuki i ngÄ matea ake o te tamaiti. Ka hiahiatia hoki te whakawhanaketanga ako ngaio e hÄpai ai i ngÄ huarahi mĹ te tiwhiketetanga kaiako.
Â
âEra atu whakangungu, kare he hua, he pÄkehÄ katoa.â â te reo o te kaiÄwhina |
âOne of our kids have a learning disability, I want to go on PLDÂ to support her.â â te reo o te kaiÄwhina |
âMore taiao specific PLD â thatâs what Iâm wanting to do.â â te reo o te kaiÄwhina |
â... do lots outside of kura and bring back the knowledge.â â te reo o te kaiÄwhina |
I kite mÄtou, kua karapotia ngÄ kaiÄwhina ki ngÄ mÄtanga i ngÄ kura, nÄ konÄ Ĺ rÄtou pĹŤkenga e whakatairanga tonuhia ana. InarÄ, kei te rite pai te tumuaki ki te tautoko me te tohutohu, hei hÄpai i te Ärahitanga o te kaiÄwhina. I kitea e mÄtou, ka whakaratohia ki ngÄ kaiÄwhina ngÄ whai wÄhitanga rite tonu ki tĹ te kaiako, mĹ te whai rauemi me te whakawhanaketanga ako ngaio.Â
E whakaaweawetia ana te tumuaki e tĹna ake huarahi umanga me te hiahia nui ki te whakatupu ake i te Äheinga o tĹna iwi, o NgÄti Maniapoto. Ko te whakaraupapatanga o Ĺna tĹŤranga i te kura, ka tÄŤmata mai i te tĹŤao, ki te kaiwhakahaere tari, ki te kaiÄwhina. KÄtahi ia ka whai i te tohu mÄtauranga hei kaiako. Kua kitea e te tumuaki, e tika ana kia whakawhanakehia e rÄtou Ĺ rÄtou ake kaimahi. E pÄnei ana nÄ te piki haere o te rÄrangi ingoa o te kura, me te pÄ tonu mai o Ätahi take o mua ki te whakatĹŤ kaiako ki te kura nei. NÄ aua tĹŤÄhuatanga, i tautuhia Ätahi uri o NgÄti Maniapoto mĹ Ĺ rÄtou pĹŤkenga e whai hua ai ki te tĹŤranga kaiako. Ka Äkina tÄ rÄtou whai atu i ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina i te kura, nÄ runga i te whÄinga ki te whakawhanake tonu i Ĺ rÄtou pĹŤkenga. Ka tautokona, ka arahina hoki rÄtou, Ä, i tĹ rÄtou tautĹhito haere, ka whakatau te tumuaki i tÄ rÄtou rite ki te whakawhiti atu ki te TĹŤranga Whakaako Whai-herenga.
I Äta whakaritea kia uru atu rÄtou ki tÄtahi hĹtaka whakangungu kaiako. Ki tĹ te whakaaro huritao o te tumuaki, ko te tau 2020 te tau tuatahi mĹ te wÄ roa nei, kua kÄŤ ngÄ tĹŤranga whakaako katoa i Te Wharekura o Maniapoto, ki ngÄ kaiako i whakangungutia ai. Ka haere tonu tÄ rÄtou rapu i ngÄ kopounga arotau.
Ko tĹ te kaiÄwhina tĹŤranga, he tautĹhito, he motuhake, Ä, ko te mĹhiotanga me te whai mÄramatanga ki te mÄtauranga MÄori kei te tino pĹŤtaketanga o te tĹŤranga nei. Ko te mÄtauranga e whiwhi ana ngÄ tamariki, ka tino hÄngai ki Ĺ rÄtou Ähua tonu i te kÄinga, i te hapori, Ä, i Ĺ rÄtou marae hoki. I kitea e mÄtou, ka whai atu ngÄ kaiÄwhina i tÄnei o ngÄ ara hei Äta whakatau i te ngÄkau nui o ngÄ tamariki ki te eke angitu, Ä, ka whakatutukihia mÄ te poipoi i tĹ rÄtou tino rangatiratanga me tĹ rÄtou mana motuhake. I tuhia i tÄtahi uiui, ka aroha, ka poipoi hoki ngÄ kaiÄwhina i ngÄ tamariki, anĹ nei he tamariki tonu nÄna, Ä, ka whai wÄhi nui i ngÄ wÄ katoa ki te whakatupuranga me te whakawhanaketanga o ia tamaiti e atawhaitia ana e rÄtou.Â
âHe kura hei kainga, he kainga hei kura.â â te reo o te tumuaki  |
âSending him to kura is like sending him to the marae.â â te reo o te whÄnau |
MÄ roto mai i ngÄ tikanga whakaaro o te mÄtauranga kaupapa MÄori, he taonga te tamaiti, Ä, he motuhake Ĺna pĹŤmanawa me Ĺna ngÄkau nuitanga. Ka mahi te kura kia ĹŤ tonu ai te mana o te tamaiti, ahakoa te tangongitanga o ngÄ whanonga me ngÄ whaiaro o ngÄ tamariki. E ai ki ngÄ pĹŤrongo, mÄ taua tirohanga, ka urutau ngÄ kaiÄwhina i ngÄ mahere me ngÄ taumahi ako hei Äta whakatutuki pai i ngÄ matea o ngÄ tamariki. I tautuhia e mÄtou puta noa i ngÄ uiui, ka whakatinanahia e ngÄ kaiÄwhina tÄtahi tikanga whakaako e aro nui ana, e whai hua nui ana hoki. He tĹŤturu te noho ngÄkau nui o ngÄ kaiÄwhina i roto i Ä rÄtou mahi ki te taha o ngÄ tamariki, kia tutuki ngÄ tino painga e whai hua ai ki te katoa o te hunga whaipÄnga.
I whakatau te whÄnau o te tamaiti nei ki te whakawhiti i a ia ki tÄnei kura, i te wÄ he mÄrama te kite atu i te tirohanga a tĹna kura o mua ki tĹna tuakiri hei Ähuatanga mĹrearea pea ki Ätahi atu tauira, me te whakatau a te kura ki te whakarerekÄ haere i tana whanonga. Ka tahuri wawe tÄnei kura ki tÄ rÄtou tamaiti, ki tĹna mana Ähua ake, me Ĺna pĹŤmanawa. Ki tĹ te kura whakaaro, he motuhake, he taonga ngÄ tamariki katoa, inarÄ ngÄ ira nĹ tua. Ka ako mÄtou i a rÄtou, Ä, ka whakamÄtau i tĹ mÄtou Äheinga ki te whakapĹŤmau i Te Aho Matua. Ko te tino pĹŤmanawa o tÄnei kura, ko te aroha â he aroha ki te katoa, nĹ te katoa. Kei te tino mĹhio te kura ki Ĺna whÄnau, Ä, he tino hononga hoki Ĺ rÄtou.
âAroha ki te tamaiti, poipoi i te wairua, tiaki tuakiri.â â te reo o te whÄnau Â
Ka kitea e ngÄ tamariki ngÄ mahi maha a ngÄ kaiÄwhina ki te manaaki me te tautoko i a rÄtou, Ä, ka whakatinana anĹ hoki rÄtou i aua tĹŤÄhuatanga, mÄ tĹ rÄtou whakaaro nui ki te hÄpai i Ätahi atu tamariki e hiahia Äwhina ana. I kite mÄtou, ka whai wÄhi atu ngÄ tamariki ki te waihanga i te taiao e whakatairanga ana i tÄ rÄtou mahi ngÄtahi me ngÄ kaiÄwhina, ngÄ kaiako hoki, hei poipoi i tĹ rÄtou ake waiora me tÄ rÄtou ake eke angitu. I rongo mÄtou i ngÄ kĹrero mĹ te nui o te wÄ ka ahu mai ngÄ kaiÄwhina i te whÄnau, ka tino mĹhio rÄnei ki te whÄnau, Ä, he maha ngÄ wÄ ko te kaiÄwhina te kaimahi tuatahi, te kaimahi anake hoki ki te rongo i ngÄ take pÄpori whÄnui tonu e whai pÄnga ana ki Ätahi o ngÄ tamariki. Ka mahi ngÄtahi ngÄ kaiÄwhina me te tumuaki, ki te rapu huarahi e hÄpai ai i ngÄ whÄnau me ngÄ tamariki ki te whakatutuki haere i aua wero.
âSometimes our kaiÄwhina know a little more about the child than the kaiako do.â â te reo o te tumuaki |
âKa koa rawa i te taha o [kaiÄwhina]. Ka kite i tona kanohi, ona emotions.â â te reo o te hautipua |
âE Ähei ana te kĹrero ki a ia mĹ ngÄ Ähuatanga o te kÄenga me ngÄ raru o te papa tÄkaro.â â te reo o te tamaiti |
âTe Äwhina ia kia pai ake tĹnÄ roro.â â te reo o te hautipua |
Â
I te tÄŤmatanga tonu o Ä mÄtou wÄnanga tahi me Te Riu Roa, i whakapuaki rÄtou i tĹ rÄtou mÄramatanga ki te âkaiÄwhina as supportive people, working in diverse ways to support the complex and unique needs of tamariki in Kura Kaupapa MÄori.â E Äta tautokona ana taua tirohanga ki Ä mÄtou whakawhitinga kĹrero ki ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, ngÄ tumuaki, inarÄ ki ngÄ kaiÄwhina kua tuhia katoatia ki Ringa Rehe âHe tini pĹŤmanawa, he tini pĹŤkengaâ.
Ka whakapakarihia e Ringa Rehe te whai mÄramatanga ki ngÄ tĹŤranga, ngÄ kawenga, me ngÄ whakaritenga whai hua a te kaiÄwhina i ngÄ horopaki o ngÄ kura kaupapa MÄori. Ko tÄ ngÄ uiui, ngÄ mÄtaitanga, me te pĹŤrongo, he whakaemi i ngÄ pĹŤkenga urutau o ngÄ kaiÄwhina; me tĹ rÄtou Äheinga ki te tuitui ngÄtahi i ngÄ hiahia o te takitini, hei Äta whakatairanga i ngÄ tino painga mĹ ngÄ tamariki. TÄrÄ pea, mÄ roto mai i taua aronga, ka waihanga rauemi, ka whakapuaki rÄnei i Ĺ rÄtou tino mĹhiotanga Ä-ahurea, ka tĹŤhono rÄnei ki ngÄ whÄnau me te hapori whÄnui ki tua atu i te akomanga.
He whÄnui ngÄ tĹŤmomo tauira o ngÄ whakaritenga e whai hua ana, nÄ te whai pÄnga o ÄrÄ ki ngÄ horopaki motuhake ake o tÄnÄ me tÄnÄ o ngÄ kura kaupapa MÄori e whitu i rangahaua ai e mÄtou. Heoi, i whakapuakihia ki Ä mÄtou whakaaturanga rangahau, ko ngÄ ariÄ matua e whÄ e whai wÄhi atu ai ki te whai mÄramatanga ki ngÄ whakaritenga a ngÄ kaiÄwhina, ki Ĺ rÄtou wheako, Ä, ki ngÄ huarahi hapahapai me ngÄ huarahi tautoko.
I kitea hoki e mÄtou ngÄ pĹŤmanawa rite o ngÄ kaiÄwhina me ÄrÄ hoki o ngÄ kura kaupapa MÄori, puta noa i ngÄ horopaki e whitu.
Koia rÄ ngÄ tino pĹŤtake, he tino nui ngÄ kawatau, te tĹŤnga, me te mana ka ĹŤhia ki te kaiÄwhina, me tĹna whai pÄnga matua ki te hÄpai i te eke angitu o ia tamaiti.
Hei hÄpai i aua tĹŤÄhuatanga, he maha ngÄ kura ka aro nui ki te whakatĹŤ kaiÄwhina ki ia akomanga, hei Äta whakakaha i te tautoko o ngÄ kaiako me ngÄ tamariki, i ngÄ tono me ngÄ pÄŤkau mahi e nui haere ana. NÄ tÄnÄ, kua piki ake te tatauranga o ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina tĹŤturu e wÄtea ana.
I kite mÄtou, ko te nuinga o ngÄ tÄngata e whakatĹŤngia ana ki aua tĹŤranga, ka ahu mai i te whÄnau, i te hapori rÄnei, Ä, kua whai wÄhi kÄ, kua whai hononga kÄ rÄnei ki te kura. NÄ tÄnÄ, ka whakapakarihia ngÄ hononga Ä-whakapapa, Ä, he Ähuatanga hoki ka hÄpai i te hapori whÄnui, i te hapĹŤ, me te iwi ki te whai mÄramatanga me ngÄ Äheinga ki ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pĹŤkenga e noho mÄtuatua ana ki te katoa. NĹ reira, ka uru mai ngÄ kaiÄwhina ki te kura me te mÄramatanga kÄ ki ngÄ tikanga whakaaro e ahuahu ana i ia tĹŤÄhuatanga o te wheako ako.
NÄ te ngĹuruuru o ngÄ kaiako kĹrero MÄori me ngÄ rauemi reo MÄori i tÄnei wÄ, kua tohua e ngÄ kaiÄwhina tĹ rÄtou tino Äheinga ki te whakakikÄŤ i aua whÄrua nÄ Ĺ rÄtou pĹŤkenga nui me tĹ rÄtou ngÄkau nuitanga ki ngÄ tamariki. Koia nei tÄtahi o ngÄ tĹŤÄhuatanga e whai wÄhi atu ana ki te whakapiki ake i te tatauranga o ngÄ kaimahi i te ohu mahi kaupapa MÄori. Heoi anĹ rÄ, ko te utu ki ngÄ kaiÄwhina i tÄnei wÄ, ko tÄ rÄtou pÄŤkau mahi hoki, kÄhore e tino hÄngai atu ana ki te nui o te mĹhiotanga, ngÄ pĹŤkenga, te ngÄkau nuitanga, me te hua ngÄ mahi e whakapuaki ana rÄtou ki ngÄ akoranga a ngÄ tamariki.
He pĹŤmanawa motuhake tĹ tÄnÄ, tĹ tÄnÄ o ngÄ kura katoa i whai wÄhi ai ki te rangahau nei. Ka whakaaweawetia taua pĹŤmanawa e Ĺ rÄtou wÄhi tĹŤ, e te whai wÄhi mai o ngÄ iwi me ngÄ hapĹŤ, e te hĹhonutanga, te matatini hoki o ngÄ whakaaro e pÄ ana ki te ao MÄori. MÄ roto mai i ngÄ kĹrerorero i whakaemihia ai i te tangongitanga o ngÄ whakaaro, ka whakahuatia te tirohanga ki te kaiÄwhina hei iho pĹŤmanawa tonu i aua taiao. Ka noho mÄtua rÄ ngÄ tamariki ki te katoa o ngÄ mahere me te whakatinanatanga. Ka whai wÄhi matua ngÄ kaiÄwhina ki ia wÄhanga o taua tukanga, nÄ runga i te mÄramatanga he tÄpaetanga tÄ tÄnÄ, tÄ tÄnÄ e hÄpai ai i te mÄtauranga o ngÄ tamariki. NÄ aua tĹŤÄhuatanga, ka Äta whakatĹ ki ngÄ tamariki ngÄ tino pĹŤkenga ki te kĹkiri i a rÄtou anĹ i te pae tawhiti, ahakoa haere ai rÄtou ki hea.Â
Ka tino whai pĹŤtake te tĹŤranga o te kaiÄwhina puta noa i ngÄ kura, Ä, ka tautoko rÄtou i ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, me ngÄ tumuaki. Ko taua aronga ki te kura katoa e hÄpai ana i ngÄ whai wÄhitanga mÄtauranga o te kounga kairangi mÄ ngÄ huarahi maha. Mai i te mahi takitahi me ngÄ tauira i a rÄtou e hautĹŤ ana i Ĺ rÄtou huarahi mÄtauranga, tae atu ki te tautoko i ngÄ whakaritenga whai hua a te kaiako mÄ ngÄ rauemi me ngÄ mĹhiotanga ngaio. E tohu ana ngÄ whakaaturanga, ka urutau ngÄ kaiÄwhina i Ĺ rÄtou pĹŤkenga me tÄ rÄtou aronga, hei urupare atu i ngÄ matea o te akomanga me ngÄ tauira. E whakapono ana mÄtou, tÄrÄ pea me pakirehua tonu kia Äta mÄramahia ai te tĹŤranga nei, ngÄ kawenga, ngÄ whakaritenga papai, me ngÄ huarahi ka whakawhiti atu i te angitu ki horopaki kÄ atu.
I te tÄŤmatanga tonu o Ä mÄtou wÄnanga tahi me Te Riu Roa, i whakapuaki rÄtou i tĹ rÄtou mÄramatanga ki te âkaiÄwhina as supportive people, working in diverse ways to support the complex and unique needs of tamariki in Kura Kaupapa MÄori.â E Äta tautokona ana taua tirohanga ki Ä mÄtou whakawhitinga kĹrero ki ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, ngÄ tumuaki, inarÄ ki ngÄ kaiÄwhina kua tuhia katoatia ki Ringa Rehe âHe tini pĹŤmanawa, he tini pĹŤkengaâ.
Ka whakapakarihia e Ringa Rehe te whai mÄramatanga ki ngÄ tĹŤranga, ngÄ kawenga, me ngÄ whakaritenga whai hua a te kaiÄwhina i ngÄ horopaki o ngÄ kura kaupapa MÄori. Ko tÄ ngÄ uiui, ngÄ mÄtaitanga, me te pĹŤrongo, he whakaemi i ngÄ pĹŤkenga urutau o ngÄ kaiÄwhina; me tĹ rÄtou Äheinga ki te tuitui ngÄtahi i ngÄ hiahia o te takitini, hei Äta whakatairanga i ngÄ tino painga mĹ ngÄ tamariki. TÄrÄ pea, mÄ roto mai i taua aronga, ka waihanga rauemi, ka whakapuaki rÄnei i Ĺ rÄtou tino mĹhiotanga Ä-ahurea, ka tĹŤhono rÄnei ki ngÄ whÄnau me te hapori whÄnui ki tua atu i te akomanga.
He whÄnui ngÄ tĹŤmomo tauira o ngÄ whakaritenga e whai hua ana, nÄ te whai pÄnga o ÄrÄ ki ngÄ horopaki motuhake ake o tÄnÄ me tÄnÄ o ngÄ kura kaupapa MÄori e whitu i rangahaua ai e mÄtou. Heoi, i whakapuakihia ki Ä mÄtou whakaaturanga rangahau, ko ngÄ ariÄ matua e whÄ e whai wÄhi atu ai ki te whai mÄramatanga ki ngÄ whakaritenga a ngÄ kaiÄwhina, ki Ĺ rÄtou wheako, Ä, ki ngÄ huarahi hapahapai me ngÄ huarahi tautoko.
I kitea hoki e mÄtou ngÄ pĹŤmanawa rite o ngÄ kaiÄwhina me ÄrÄ hoki o ngÄ kura kaupapa MÄori, puta noa i ngÄ horopaki e whitu.
Koia rÄ ngÄ tino pĹŤtake, he tino nui ngÄ kawatau, te tĹŤnga, me te mana ka ĹŤhia ki te kaiÄwhina, me tĹna whai pÄnga matua ki te hÄpai i te eke angitu o ia tamaiti.
Hei hÄpai i aua tĹŤÄhuatanga, he maha ngÄ kura ka aro nui ki te whakatĹŤ kaiÄwhina ki ia akomanga, hei Äta whakakaha i te tautoko o ngÄ kaiako me ngÄ tamariki, i ngÄ tono me ngÄ pÄŤkau mahi e nui haere ana. NÄ tÄnÄ, kua piki ake te tatauranga o ngÄ tĹŤranga kaiÄwhina tĹŤturu e wÄtea ana.
I kite mÄtou, ko te nuinga o ngÄ tÄngata e whakatĹŤngia ana ki aua tĹŤranga, ka ahu mai i te whÄnau, i te hapori rÄnei, Ä, kua whai wÄhi kÄ, kua whai hononga kÄ rÄnei ki te kura. NÄ tÄnÄ, ka whakapakarihia ngÄ hononga Ä-whakapapa, Ä, he Ähuatanga hoki ka hÄpai i te hapori whÄnui, i te hapĹŤ, me te iwi ki te whai mÄramatanga me ngÄ Äheinga ki ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pĹŤkenga e noho mÄtuatua ana ki te katoa. NĹ reira, ka uru mai ngÄ kaiÄwhina ki te kura me te mÄramatanga kÄ ki ngÄ tikanga whakaaro e ahuahu ana i ia tĹŤÄhuatanga o te wheako ako.
NÄ te ngĹuruuru o ngÄ kaiako kĹrero MÄori me ngÄ rauemi reo MÄori i tÄnei wÄ, kua tohua e ngÄ kaiÄwhina tĹ rÄtou tino Äheinga ki te whakakikÄŤ i aua whÄrua nÄ Ĺ rÄtou pĹŤkenga nui me tĹ rÄtou ngÄkau nuitanga ki ngÄ tamariki. Koia nei tÄtahi o ngÄ tĹŤÄhuatanga e whai wÄhi atu ana ki te whakapiki ake i te tatauranga o ngÄ kaimahi i te ohu mahi kaupapa MÄori. Heoi anĹ rÄ, ko te utu ki ngÄ kaiÄwhina i tÄnei wÄ, ko tÄ rÄtou pÄŤkau mahi hoki, kÄhore e tino hÄngai atu ana ki te nui o te mĹhiotanga, ngÄ pĹŤkenga, te ngÄkau nuitanga, me te hua ngÄ mahi e whakapuaki ana rÄtou ki ngÄ akoranga a ngÄ tamariki.
He pĹŤmanawa motuhake tĹ tÄnÄ, tĹ tÄnÄ o ngÄ kura katoa i whai wÄhi ai ki te rangahau nei. Ka whakaaweawetia taua pĹŤmanawa e Ĺ rÄtou wÄhi tĹŤ, e te whai wÄhi mai o ngÄ iwi me ngÄ hapĹŤ, e te hĹhonutanga, te matatini hoki o ngÄ whakaaro e pÄ ana ki te ao MÄori. MÄ roto mai i ngÄ kĹrerorero i whakaemihia ai i te tangongitanga o ngÄ whakaaro, ka whakahuatia te tirohanga ki te kaiÄwhina hei iho pĹŤmanawa tonu i aua taiao. Ka noho mÄtua rÄ ngÄ tamariki ki te katoa o ngÄ mahere me te whakatinanatanga. Ka whai wÄhi matua ngÄ kaiÄwhina ki ia wÄhanga o taua tukanga, nÄ runga i te mÄramatanga he tÄpaetanga tÄ tÄnÄ, tÄ tÄnÄ e hÄpai ai i te mÄtauranga o ngÄ tamariki. NÄ aua tĹŤÄhuatanga, ka Äta whakatĹ ki ngÄ tamariki ngÄ tino pĹŤkenga ki te kĹkiri i a rÄtou anĹ i te pae tawhiti, ahakoa haere ai rÄtou ki hea.Â
Ka tino whai pĹŤtake te tĹŤranga o te kaiÄwhina puta noa i ngÄ kura, Ä, ka tautoko rÄtou i ngÄ tamariki, ngÄ whÄnau, ngÄ kaiako, me ngÄ tumuaki. Ko taua aronga ki te kura katoa e hÄpai ana i ngÄ whai wÄhitanga mÄtauranga o te kounga kairangi mÄ ngÄ huarahi maha. Mai i te mahi takitahi me ngÄ tauira i a rÄtou e hautĹŤ ana i Ĺ rÄtou huarahi mÄtauranga, tae atu ki te tautoko i ngÄ whakaritenga whai hua a te kaiako mÄ ngÄ rauemi me ngÄ mĹhiotanga ngaio. E tohu ana ngÄ whakaaturanga, ka urutau ngÄ kaiÄwhina i Ĺ rÄtou pĹŤkenga me tÄ rÄtou aronga, hei urupare atu i ngÄ matea o te akomanga me ngÄ tauira. E whakapono ana mÄtou, tÄrÄ pea me pakirehua tonu kia Äta mÄramahia ai te tĹŤranga nei, ngÄ kawenga, ngÄ whakaritenga papai, me ngÄ huarahi ka whakawhiti atu i te angitu ki horopaki kÄ atu.
Questions used in evaluation
We asked kaiÄwhina:
âş Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â What made you apply for this role?
âş |
How were you inducted into your role as a kaiÄwhina? |
âş |
How is your role organised, and who does the organising? |
âş |
What does a day in a life of a kaiÄwhina at your school look like? What are the variables? |
âş |
What do you think is good practice â share some of your own practices and experiences. |
âş |
What are the highlights of your work as a kaiÄwhina? |
âş |
What are the challenges? |
âş |
How well resourced are you to carry out your role as a kaiÄwhina? |
âş |
What PLD have you had? Was it useful? Why or why not? What PLD do you think you need? |
âş |
If you were responsible for kaiÄwhina, what would this look like? |
We asked whÄnau:
âş Â Â Â Tell us about your story, how are you and your whÄnau connected to kaiÄwhina in this school.
âş |
Thinking about the kaiÄwhina that works with your tamaiti? |
âş |
Who decides if your tamaiti needs a kaiÄwhina and do the kura talk to you about this first? |
âş |
Do you get to choose the kaiÄwhina that works with your child? If you could what qualities would you be looking for in a kaiÄwhina and why? |
âş |
How are the kaiÄwhina organised to work with your tamaiti? |
âş |
How much do you and your whanau know about the role of the kaiÄwhina in your kura? |
âş |
Thinking about the kaiÄwhina that works with your tamaiti |
âş |
What are the skills and qualities do you think they have ..../would you look for? |
âş |
How have they ensure worked effectively with your tamaiti? Share some experiences with us. |
âş Tell us about an experience when kaimahi have made a positive difference to the life of your tamaiti?
âş |
How does the kaiÄwhina support you as a whÄnau? |
âş |
Is there anything else you need? |
âş |
Anything else you think is important to share about kaiÄwhina in your school? |
We asked these questions to open conversation about the qualities of kaiÄwhina, the role of kaiÄwhina and whÄnau interactions with kaiÄwhina. These questions were also designed to illuminate perceptions of what good practice is and how kaiÄwhina practice impacts tamaiti.
We asked Tamaiti:
âş Who are the kaimahi at school that help you with your learning?
âş |
Tell us about her/him? What does he or she do? |
âş |
What is your favourite thing about working with kaiÄwhina? |
âş |
Can you tell us about some mahi that you have done with kaiÄwhina that you really enjoyed? |
We asked these questions to open conversation about the role of kaiÄwhina, the impact of their role on tamaiti, and the kind of interactions tamaiti view as positive or impactful.
We asked tumuaki:
âşÂ What does KaiÄwhina mean to this kura?
âş |
How do you determine where a kaiÄwhina is needed in your kura? |
âş |
Who organises the everyday functions of these roles? What works well? What would you do differently? |
âş |
What is the role of the kaiÄwhina? |
âş |
Can you share examples of effective practice of kaiÄwhina in your kura? |
âş |
How well resourced is the kaiÄwhina to carry out her role effectively? |
âş |
How do you determine what PLD is required for your kaiÄwhina? |
âş |
What PLD has kaiÄwhina undertaken? |
âş |
Was it useful? |
We asked these questions to open conversation about the role of kaiÄwhina, their impact on the wider Kura Kaupapa MÄori, support, leadership, and management.
NĹ te tau 2000 Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me Te Tari Arotake MÄtauranga tĹ rÄua hononga mahi i whakarite ai, Ä, e pou herea ana ki te takohanga ngÄtahi ki ngÄ tauira o ngÄ kura kaupapa MÄori o Te Aho Matua.
NÄ Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me Te Tari Arotake MÄtauranga i tuhi Ĺkawa, i whakatinana i tÄtahi huarahi arotake, huarahi aromÄtai hoki nÄ rÄua tahi i whakawhanake, mĹ roto mai i ngÄ kura kaupapa MÄori o Te Aho Matua (2008), Ä, nÄ rÄua hoki i whakawhanake te aronga ngÄtahi ki te aromÄtai, inarÄ, i te tangongitanga o ngÄ arotakenga (2009).
NĹ te tau 2014 a NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa me Te Tari Arotake MÄtauranga tĹ rÄtou hononga mahi i whakarite ai, e pai here ana i te takohanga ngÄtahi ki ngÄ tauira o ngÄ kura Ä-iwi. Kua mahi ngÄtahi Te Tari Arotake MÄtauranga me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa ki te whakawhanake i te huarahi taketake mĹ te arotakenga me te aromÄtai, me te whai pÄnga o tÄnÄ ki ngÄ Ähuatanga motuhake o ngÄ kura Ä iwi, Ä, e hÄpai ana hoki i ngÄ wawata o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa me ngÄ iwi.
Ko te mÄtauranga kaupapa MÄori, he huarahi kÄ i te pĹŤnaha ara reo PÄkehÄ, Ä, kua whakatinanahia mai e te ngÄkau nuitanga o ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, ngÄ iwi, me te hapori whÄnui kua kaha hÄpai i ia wÄhanga o tĹna angitu.
âKaupapa MÄori theory is drawn from MÄori ways of knowing and being and assumes the normalcy of MÄori knowledge, language, and culture. It gives voice to MÄori aspirations and expresses the way in which MÄori aspirations, ideas and learning practices can be framed and organised. The implementation of kaupapa MÄori theory emphasises practices that enable MÄori to achieve educational success as MÄori. At its core is the retention of the MÄori language and culture, which provides a foundation for positive transformations and brings about educational, social, and economic advancement.â (Te TÄhuhu o te MÄtauranga, 2017, wh.14)
E mĹhio ana mÄtou, ko ngÄ mÄramatanga ki tÄnÄ e whai hua ana ki a NgÄi MÄori puta noa i ngÄ whakaratonga kaupapa MÄori, ka whakatupu ake i ngÄ rangahau mÄtauranga, ka kapo atu i ngÄ whakaritenga papai, Ä, ka whakaaweawe anĹ hoki i ngÄ whakapaitanga whÄnui tonu, puta noa i te rÄngai.
Kua Äta whakanuia te mÄtauranga kaupapa MÄori hei whakaratonga mÄtauranga motuhake i te tau 2022, i te whakatĹŤnga Ĺkawa o Te MatakÄhuki (he tĹpĹŤtanga o ngÄ mÄngai o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, o Te Poari Matua o NgÄ KĹhanga Reo, o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, me Te Tauihu o NgÄ WÄnanga).
Koni atu i te 46,000 ngÄ tÄngata kei roto i te uniana o Te Riu Roa, Ä, he tumuaki, he kaiako, he kaimahi tautoko, he kaimahi mÄtanga hoki rÄtou kei ngÄ kura tuatahi, ngÄ kura Ä-rohe, ngÄ kura tuarua, ngÄ whare mÄtauranga kĹhungahunga, me ngÄ ratonga e tautoko ana i te ako, e tohutohu ana hoki i ngÄ kura.
Ko tÄ Te Riu Roa tirohanga, kia whai mana tĹna tĹŤ hei uniana mÄtauranga i Aotearoa. Ko te whakatakanga, kia hapahapai i te tĹŤ pakari, i te tĹŤ hihiri hoki o te rÄngai mÄtauranga tĹŤmatanui whai rauemi, Ä, nÄ konÄ ngÄ tamariki e eke ai ki Ĺ rÄtou tino pitomata.
Ko te TÄhuhu o te MÄtauranga te kaitohutohu matua o te KÄwanatanga mĹ te rÄngai mÄtauranga o Aotearoa. Ka ahuahu te TÄhuhu o te MÄtauranga i te ahunga whakamua mĹ ngÄ whakahaere mÄtauranga me ngÄ ratonga mÄtauranga, Ä, ka whai wÄhi atu ki ngÄ whÄinga mÄtauranga a te KÄwanatanga.
Ko Te Tari Arotake MÄtauranga te pokapĹŤ aromÄtai o waho a te KÄwanatanga o Aotearoa, Ä, ko tÄna he whakamĹhio, he kĹkiri hoki i ngÄ whakapaitanga ki ngÄ ratonga mÄtauranga kĹhungahunga, ki ngÄ kĹhanga reo, ki ngÄ puna kĹhungahunga, tae atu hoki ki ngÄ kura MÄori me ngÄ kura auraki.
Ko Te Pou Mataaho te rĹpĹŤ aromÄtai, rĹpĹŤ rangahau hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga. Ko tÄ te rĹpĹŤ nei he kawe i ngÄ aromÄtai me ngÄ rangahau, Ä, ka whakarato hoki i te tautĹhito kaupapa MÄori. Ka arotahi i ngÄ wÄ katoa ki te whakarato i ngÄ mÄramatanga Ä-motu e poipoi ai i te whakapaitanga, i te ahu whakamua, me te tupu tonu o ngÄ kohinga whakaaturanga, Ä, ka whakatinana i tÄtahi hĹtaka mahi e mÄtai ana, e whakatupu ake ana hoki i te kounga me te hua o te ratonga mÄtauranga ki ngÄ tauira MÄori.
I tÄnei rangahau, ko tÄ Te Pou Mataaho, he whakatupu haere i te kohinga rauemi i waihanga tahitia ai e rÄtou ko Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, ko NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa i te tau 2021, i te whakaputanga o Te Kura Huanui, Ko ngÄ kura o ngÄ ara angitu (Pipiri 2021).
MĹ te putanga o Ringa Rehe, i mahi tahi Te Pou Mataaho me Te UepĹŤ Ä-Motu, Ä, ko rÄtou te rĹpĹŤ aromÄtai, rĹpĹŤ arotake hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga e mahi ana ki te taha o ngÄ ratonga mÄtauranga ara reo MÄori.
Ko Te Ihuwaka te pokapĹŤ mÄtauranga, pokapĹŤ aromÄtai hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga. Ka aromÄtai te pokapĹŤ nei i te Ähua mahi o te pĹŤnaha mÄtauranga, i te whai huatanga o ngÄ hĹtaka me ngÄ wawaotanga, Ä, ka miramiratia hoki ngÄ whakaritenga papai.
Kua kĹrero kÄtia te kitenga a Te Tari Arotake MÄtauranga, mĹ te whÄiti noa o ngÄ rangahau e pÄ ana ki ngÄ wheako o te teacher aide ki Aotearoa. I te tau 2022 a Te Ihuwaka i whakaputa ai i te pĹŤrongo Ä-motu e kÄŤia ana, ko Working Together: How Teacher Aides Can Have the Most Impact.
Questions used in evaluation
We asked kaiÄwhina:
âş Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â What made you apply for this role?
âş |
How were you inducted into your role as a kaiÄwhina? |
âş |
How is your role organised, and who does the organising? |
âş |
What does a day in a life of a kaiÄwhina at your school look like? What are the variables? |
âş |
What do you think is good practice â share some of your own practices and experiences. |
âş |
What are the highlights of your work as a kaiÄwhina? |
âş |
What are the challenges? |
âş |
How well resourced are you to carry out your role as a kaiÄwhina? |
âş |
What PLD have you had? Was it useful? Why or why not? What PLD do you think you need? |
âş |
If you were responsible for kaiÄwhina, what would this look like? |
We asked whÄnau:
âş Â Â Â Tell us about your story, how are you and your whÄnau connected to kaiÄwhina in this school.
âş |
Thinking about the kaiÄwhina that works with your tamaiti? |
âş |
Who decides if your tamaiti needs a kaiÄwhina and do the kura talk to you about this first? |
âş |
Do you get to choose the kaiÄwhina that works with your child? If you could what qualities would you be looking for in a kaiÄwhina and why? |
âş |
How are the kaiÄwhina organised to work with your tamaiti? |
âş |
How much do you and your whanau know about the role of the kaiÄwhina in your kura? |
âş |
Thinking about the kaiÄwhina that works with your tamaiti |
âş |
What are the skills and qualities do you think they have ..../would you look for? |
âş |
How have they ensure worked effectively with your tamaiti? Share some experiences with us. |
âş Tell us about an experience when kaimahi have made a positive difference to the life of your tamaiti?
âş |
How does the kaiÄwhina support you as a whÄnau? |
âş |
Is there anything else you need? |
âş |
Anything else you think is important to share about kaiÄwhina in your school? |
We asked these questions to open conversation about the qualities of kaiÄwhina, the role of kaiÄwhina and whÄnau interactions with kaiÄwhina. These questions were also designed to illuminate perceptions of what good practice is and how kaiÄwhina practice impacts tamaiti.
We asked Tamaiti:
âş Who are the kaimahi at school that help you with your learning?
âş |
Tell us about her/him? What does he or she do? |
âş |
What is your favourite thing about working with kaiÄwhina? |
âş |
Can you tell us about some mahi that you have done with kaiÄwhina that you really enjoyed? |
We asked these questions to open conversation about the role of kaiÄwhina, the impact of their role on tamaiti, and the kind of interactions tamaiti view as positive or impactful.
We asked tumuaki:
âşÂ What does KaiÄwhina mean to this kura?
âş |
How do you determine where a kaiÄwhina is needed in your kura? |
âş |
Who organises the everyday functions of these roles? What works well? What would you do differently? |
âş |
What is the role of the kaiÄwhina? |
âş |
Can you share examples of effective practice of kaiÄwhina in your kura? |
âş |
How well resourced is the kaiÄwhina to carry out her role effectively? |
âş |
How do you determine what PLD is required for your kaiÄwhina? |
âş |
What PLD has kaiÄwhina undertaken? |
âş |
Was it useful? |
We asked these questions to open conversation about the role of kaiÄwhina, their impact on the wider Kura Kaupapa MÄori, support, leadership, and management.
NĹ te tau 2000 Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me Te Tari Arotake MÄtauranga tĹ rÄua hononga mahi i whakarite ai, Ä, e pou herea ana ki te takohanga ngÄtahi ki ngÄ tauira o ngÄ kura kaupapa MÄori o Te Aho Matua.
NÄ Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa me Te Tari Arotake MÄtauranga i tuhi Ĺkawa, i whakatinana i tÄtahi huarahi arotake, huarahi aromÄtai hoki nÄ rÄua tahi i whakawhanake, mĹ roto mai i ngÄ kura kaupapa MÄori o Te Aho Matua (2008), Ä, nÄ rÄua hoki i whakawhanake te aronga ngÄtahi ki te aromÄtai, inarÄ, i te tangongitanga o ngÄ arotakenga (2009).
NĹ te tau 2014 a NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa me Te Tari Arotake MÄtauranga tĹ rÄtou hononga mahi i whakarite ai, e pai here ana i te takohanga ngÄtahi ki ngÄ tauira o ngÄ kura Ä-iwi. Kua mahi ngÄtahi Te Tari Arotake MÄtauranga me NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa ki te whakawhanake i te huarahi taketake mĹ te arotakenga me te aromÄtai, me te whai pÄnga o tÄnÄ ki ngÄ Ähuatanga motuhake o ngÄ kura Ä iwi, Ä, e hÄpai ana hoki i ngÄ wawata o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa me ngÄ iwi.
Ko te mÄtauranga kaupapa MÄori, he huarahi kÄ i te pĹŤnaha ara reo PÄkehÄ, Ä, kua whakatinanahia mai e te ngÄkau nuitanga o ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, ngÄ iwi, me te hapori whÄnui kua kaha hÄpai i ia wÄhanga o tĹna angitu.
âKaupapa MÄori theory is drawn from MÄori ways of knowing and being and assumes the normalcy of MÄori knowledge, language, and culture. It gives voice to MÄori aspirations and expresses the way in which MÄori aspirations, ideas and learning practices can be framed and organised. The implementation of kaupapa MÄori theory emphasises practices that enable MÄori to achieve educational success as MÄori. At its core is the retention of the MÄori language and culture, which provides a foundation for positive transformations and brings about educational, social, and economic advancement.â (Te TÄhuhu o te MÄtauranga, 2017, wh.14)
E mĹhio ana mÄtou, ko ngÄ mÄramatanga ki tÄnÄ e whai hua ana ki a NgÄi MÄori puta noa i ngÄ whakaratonga kaupapa MÄori, ka whakatupu ake i ngÄ rangahau mÄtauranga, ka kapo atu i ngÄ whakaritenga papai, Ä, ka whakaaweawe anĹ hoki i ngÄ whakapaitanga whÄnui tonu, puta noa i te rÄngai.
Kua Äta whakanuia te mÄtauranga kaupapa MÄori hei whakaratonga mÄtauranga motuhake i te tau 2022, i te whakatĹŤnga Ĺkawa o Te MatakÄhuki (he tĹpĹŤtanga o ngÄ mÄngai o Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, o Te Poari Matua o NgÄ KĹhanga Reo, o NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa, me Te Tauihu o NgÄ WÄnanga).
Koni atu i te 46,000 ngÄ tÄngata kei roto i te uniana o Te Riu Roa, Ä, he tumuaki, he kaiako, he kaimahi tautoko, he kaimahi mÄtanga hoki rÄtou kei ngÄ kura tuatahi, ngÄ kura Ä-rohe, ngÄ kura tuarua, ngÄ whare mÄtauranga kĹhungahunga, me ngÄ ratonga e tautoko ana i te ako, e tohutohu ana hoki i ngÄ kura.
Ko tÄ Te Riu Roa tirohanga, kia whai mana tĹna tĹŤ hei uniana mÄtauranga i Aotearoa. Ko te whakatakanga, kia hapahapai i te tĹŤ pakari, i te tĹŤ hihiri hoki o te rÄngai mÄtauranga tĹŤmatanui whai rauemi, Ä, nÄ konÄ ngÄ tamariki e eke ai ki Ĺ rÄtou tino pitomata.
Ko te TÄhuhu o te MÄtauranga te kaitohutohu matua o te KÄwanatanga mĹ te rÄngai mÄtauranga o Aotearoa. Ka ahuahu te TÄhuhu o te MÄtauranga i te ahunga whakamua mĹ ngÄ whakahaere mÄtauranga me ngÄ ratonga mÄtauranga, Ä, ka whai wÄhi atu ki ngÄ whÄinga mÄtauranga a te KÄwanatanga.
Ko Te Tari Arotake MÄtauranga te pokapĹŤ aromÄtai o waho a te KÄwanatanga o Aotearoa, Ä, ko tÄna he whakamĹhio, he kĹkiri hoki i ngÄ whakapaitanga ki ngÄ ratonga mÄtauranga kĹhungahunga, ki ngÄ kĹhanga reo, ki ngÄ puna kĹhungahunga, tae atu hoki ki ngÄ kura MÄori me ngÄ kura auraki.
Ko Te Pou Mataaho te rĹpĹŤ aromÄtai, rĹpĹŤ rangahau hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga. Ko tÄ te rĹpĹŤ nei he kawe i ngÄ aromÄtai me ngÄ rangahau, Ä, ka whakarato hoki i te tautĹhito kaupapa MÄori. Ka arotahi i ngÄ wÄ katoa ki te whakarato i ngÄ mÄramatanga Ä-motu e poipoi ai i te whakapaitanga, i te ahu whakamua, me te tupu tonu o ngÄ kohinga whakaaturanga, Ä, ka whakatinana i tÄtahi hĹtaka mahi e mÄtai ana, e whakatupu ake ana hoki i te kounga me te hua o te ratonga mÄtauranga ki ngÄ tauira MÄori.
I tÄnei rangahau, ko tÄ Te Pou Mataaho, he whakatupu haere i te kohinga rauemi i waihanga tahitia ai e rÄtou ko Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, ko NgÄ Kura Ä Iwi o Aotearoa i te tau 2021, i te whakaputanga o Te Kura Huanui, Ko ngÄ kura o ngÄ ara angitu (Pipiri 2021).
MĹ te putanga o Ringa Rehe, i mahi tahi Te Pou Mataaho me Te UepĹŤ Ä-Motu, Ä, ko rÄtou te rĹpĹŤ aromÄtai, rĹpĹŤ arotake hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga e mahi ana ki te taha o ngÄ ratonga mÄtauranga ara reo MÄori.
Ko Te Ihuwaka te pokapĹŤ mÄtauranga, pokapĹŤ aromÄtai hoki o Te Tari Arotake MÄtauranga. Ka aromÄtai te pokapĹŤ nei i te Ähua mahi o te pĹŤnaha mÄtauranga, i te whai huatanga o ngÄ hĹtaka me ngÄ wawaotanga, Ä, ka miramiratia hoki ngÄ whakaritenga papai.
Kua kĹrero kÄtia te kitenga a Te Tari Arotake MÄtauranga, mĹ te whÄiti noa o ngÄ rangahau e pÄ ana ki ngÄ wheako o te teacher aide ki Aotearoa. I te tau 2022 a Te Ihuwaka i whakaputa ai i te pĹŤrongo Ä-motu e kÄŤia ana, ko Working Together: How Teacher Aides Can Have the Most Impact.