Ko te mÄtauranga whai kounga, he mĹtika o ia tamaiti, o ia rangatahi o Aotearoa, Ä, ka pou herea ki ngÄ hapori akoranga e whakatĹŤ ana i te Äkonga me ngÄ putanga ki te Äkonga, ki te pĹŤtake o ngÄ mahi katoa.
Kua mahi ngÄtahi Te Tari Arotake MÄtauranga, rÄtou ko Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa, ko Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, ki te mÄrama me te miramira i te aronga motuhake o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu. E mÄramahia ana e tÄnei whakatĹpĹŤtanga aromÄtai, ko ngÄ taiao ako e Äta whÄia ana te whakapai tonutanga i ngÄ wÄ katoa, e Ähei ana ki te poipoi i ngÄ tino putanga ki ngÄ Äkonga.
Ka taea te whakapaitanga te whakatinana, i te wÄ ka toro atu ngÄ kaiwhakaako ki ngÄ whakaaturanga e hautĹŤ ai i Ä rÄtou rautaki me Ä rÄtou whakataunga.
He maha ngÄ wÄ ka arahina ngÄ whakaratonga akoranga whai hua e ngÄ tino kaiÄrahi tĹŤtoro me ngÄ puna mÄtauranga. Ka hÄngai pĹŤ tÄ rÄtou titiro, he mÄrama te pĹŤtake e pou here ai i te whakapuakitanga o Ĺ rÄtou horopaki ako. Ka whai wÄhi matua, ko ngÄ whÄinga i whakatinanahia ai ki ngÄ wawata o te whÄnau, tae atu hoki ki te nahanaha o ngÄ whakaritenga kia tutuki aua whÄinga mÄ te marau me te whakapuaki hĹtaka kia whai hua ai.
Ko ngÄ kĹhanga reo, ngÄ kura, ngÄ wharekura, me ngÄ wÄnanga e noho motuhake ana, e noho mÄtua ana hoki ki te poipoi me te whakarauora i te reo MÄori i Aotearoa. Ka noho tahi ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, ko te kĹhanga reo, te kura, te wharekura, te Kahurangi Dance Company, me te wÄnanga. Ka tĹŤ pÄ tata aua wÄhi katoa. Ko ngÄ reanga o ngÄ Äkonga o ngÄ taiao ako nei, ka tÄŤmata mai i ngÄ pÄpi,
Ä, ka tae atu ki ngÄ kaumÄtua me ngÄ kuia. Ko te whakarauora i te reo MÄori, i te mÄtauranga, me te ahurea o TÄkitimu waka mÄ te whai wÄhi ngÄtahi atu ki ngÄ wheako me ngÄ toi whakaari, koia te aronga e pou here ana i te kaupapa.
Ina he tauira, he ruarua noa hei whakatakotoranga paerewa, hei aromatawai rÄnei i te kounga, i te whai huatanga rÄnei o te whai wÄhi atu ki te mÄtauranga rumaki reo MÄori mai i whÄnautanga mai o te Äkonga, tae atu ki tĹna kaumÄtuatanga. Ko ngÄ tauira whakaritenga e whai hua ana i tÄnei rangahau, kua puta i ngÄ aromÄtai o waho a Te Tari Arotake MÄtauranga i te kĹhanga reo, i te kura teina, me te wharekura i te tau 2022, Ä, i ngÄ whakaaturanga tÄtari a Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa i te wÄnanga, i te tau 2022. Ka whakatakoto i te mÄramatanga aromÄtai ki tÄnÄ e whai wÄhi atu ana, me te tino hua o te mÄtauranga me ngÄ akoranga rumaki reo MÄori o te kounga kairangi mÄ ngÄ toi i Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu.
I mÄtakitaki mÄtou i ngÄ tamariki, i ngÄ Äkonga, i ngÄ rangatahi, i ngÄ pakeke, me ngÄ kaumÄtua e whai hua ana ki te taiao ako e whakatairanga ana i te hĹhonutanga o te reo MÄori, ngÄ tikanga MÄori, me te ao MÄori. I kite mÄtou i te tautĹhito o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te Äta whakamahere haere mĹ meÄke nei, me te aroturuki i ngÄ wÄ katoa hei arowhai i te ahu whakamua o te kĹhanga reo, te kura, te wharekura, me te wÄnanga. Ka whai wÄhi Ä rÄtou tirohanga ki ngÄ whakataunga, ngÄ mahi, me
ngÄ putanga ka whai ake, ÄrÄ i whakahÄngaitia ai hoki ki ngÄ wawata o te whÄnau, o te hapĹŤ, me te iwi. MĹ te hunga e whai wÄhi ana ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, he nui Ĺ rÄtou tĹŤmanako mĹ rÄtou anĹ, Ä, mĹ tÄnÄ me tÄnÄ o ngÄ Äkonga katoa.
E poipoia ana ngÄ Äkonga ki te ahurea o te manaakitanga me te whanaungatanga. E whakapĹŤmau ana Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i te reo MÄori, i ngÄ tikanga MÄori, i te ao MÄori, me te mÄtauranga MÄori. Ka whakanuia, ka whakamanahia hoki te tuakiri, te reo, me te ahurea o ngÄ Äkonga. I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, ko te oranga Ä-whatumanawa, Ä-tinana, Ä-hinengaro, Ä-wairua hoki o ia tangata, koia ki ngÄ tirohanga e noho whakapĹŤ ana ki te whai oranga, te harikoa, me te tĹnui o ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka o TÄkitimu ki anamata.
Waihoki, ko Te Kauwae Rangatiratanga te rĹpĹŤ whakatĹpĹŤ o ngÄ kaiÄrahi o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, Ä, nÄ rÄtou i paihere i te hononga mauroa ki Te PÄ Ariki o Rarotonga, Ä, he hononga e whai wÄhi matua ana ki te poipoi me te whakarauora i te reo MÄori Kuki Airani, te mÄtauranga MÄori, me ngÄ toi, ngÄ ahurea hoki o TÄkitumu Vaka.
MÄ tÄnei pĹŤrongo, e hiahia ana hoki mÄtou ki te whakapuaki i te kĹrero mĹ te whakatinanatanga me te tupu o tÄnei horopaki mÄtauranga, mĹ te aronga nui ki ngÄ wawata o ngÄ tÄŤpuna, Ä, mĹ tĹna whai wÄhi nui ki te whakarauoratanga o te reo MÄori, o ngÄ tikanga MÄori, me te mÄtauranga MÄori hei painga mĹ ngÄ uri o Kahungunu, o TÄkitimu waka.
Ko te mÄtauranga whai kounga, he mĹtika o ia tamaiti, o ia rangatahi o Aotearoa, Ä, ka pou herea ki ngÄ hapori akoranga e whakatĹŤ ana i te Äkonga me ngÄ putanga ki te Äkonga, ki te pĹŤtake o ngÄ mahi katoa.
Kua mahi ngÄtahi Te Tari Arotake MÄtauranga, rÄtou ko Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa, ko Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, ki te mÄrama me te miramira i te aronga motuhake o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu. E mÄramahia ana e tÄnei whakatĹpĹŤtanga aromÄtai, ko ngÄ taiao ako e Äta whÄia ana te whakapai tonutanga i ngÄ wÄ katoa, e Ähei ana ki te poipoi i ngÄ tino putanga ki ngÄ Äkonga.
Ka taea te whakapaitanga te whakatinana, i te wÄ ka toro atu ngÄ kaiwhakaako ki ngÄ whakaaturanga e hautĹŤ ai i Ä rÄtou rautaki me Ä rÄtou whakataunga.
He maha ngÄ wÄ ka arahina ngÄ whakaratonga akoranga whai hua e ngÄ tino kaiÄrahi tĹŤtoro me ngÄ puna mÄtauranga. Ka hÄngai pĹŤ tÄ rÄtou titiro, he mÄrama te pĹŤtake e pou here ai i te whakapuakitanga o Ĺ rÄtou horopaki ako. Ka whai wÄhi matua, ko ngÄ whÄinga i whakatinanahia ai ki ngÄ wawata o te whÄnau, tae atu hoki ki te nahanaha o ngÄ whakaritenga kia tutuki aua whÄinga mÄ te marau me te whakapuaki hĹtaka kia whai hua ai.
Ko ngÄ kĹhanga reo, ngÄ kura, ngÄ wharekura, me ngÄ wÄnanga e noho motuhake ana, e noho mÄtua ana hoki ki te poipoi me te whakarauora i te reo MÄori i Aotearoa. Ka noho tahi ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, ko te kĹhanga reo, te kura, te wharekura, te Kahurangi Dance Company, me te wÄnanga. Ka tĹŤ pÄ tata aua wÄhi katoa. Ko ngÄ reanga o ngÄ Äkonga o ngÄ taiao ako nei, ka tÄŤmata mai i ngÄ pÄpi,
Ä, ka tae atu ki ngÄ kaumÄtua me ngÄ kuia. Ko te whakarauora i te reo MÄori, i te mÄtauranga, me te ahurea o TÄkitimu waka mÄ te whai wÄhi ngÄtahi atu ki ngÄ wheako me ngÄ toi whakaari, koia te aronga e pou here ana i te kaupapa.
Ina he tauira, he ruarua noa hei whakatakotoranga paerewa, hei aromatawai rÄnei i te kounga, i te whai huatanga rÄnei o te whai wÄhi atu ki te mÄtauranga rumaki reo MÄori mai i whÄnautanga mai o te Äkonga, tae atu ki tĹna kaumÄtuatanga. Ko ngÄ tauira whakaritenga e whai hua ana i tÄnei rangahau, kua puta i ngÄ aromÄtai o waho a Te Tari Arotake MÄtauranga i te kĹhanga reo, i te kura teina, me te wharekura i te tau 2022, Ä, i ngÄ whakaaturanga tÄtari a Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa i te wÄnanga, i te tau 2022. Ka whakatakoto i te mÄramatanga aromÄtai ki tÄnÄ e whai wÄhi atu ana, me te tino hua o te mÄtauranga me ngÄ akoranga rumaki reo MÄori o te kounga kairangi mÄ ngÄ toi i Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu.
I mÄtakitaki mÄtou i ngÄ tamariki, i ngÄ Äkonga, i ngÄ rangatahi, i ngÄ pakeke, me ngÄ kaumÄtua e whai hua ana ki te taiao ako e whakatairanga ana i te hĹhonutanga o te reo MÄori, ngÄ tikanga MÄori, me te ao MÄori. I kite mÄtou i te tautĹhito o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te Äta whakamahere haere mĹ meÄke nei, me te aroturuki i ngÄ wÄ katoa hei arowhai i te ahu whakamua o te kĹhanga reo, te kura, te wharekura, me te wÄnanga. Ka whai wÄhi Ä rÄtou tirohanga ki ngÄ whakataunga, ngÄ mahi, me
ngÄ putanga ka whai ake, ÄrÄ i whakahÄngaitia ai hoki ki ngÄ wawata o te whÄnau, o te hapĹŤ, me te iwi. MĹ te hunga e whai wÄhi ana ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, he nui Ĺ rÄtou tĹŤmanako mĹ rÄtou anĹ, Ä, mĹ tÄnÄ me tÄnÄ o ngÄ Äkonga katoa.
E poipoia ana ngÄ Äkonga ki te ahurea o te manaakitanga me te whanaungatanga. E whakapĹŤmau ana Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i te reo MÄori, i ngÄ tikanga MÄori, i te ao MÄori, me te mÄtauranga MÄori. Ka whakanuia, ka whakamanahia hoki te tuakiri, te reo, me te ahurea o ngÄ Äkonga. I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, ko te oranga Ä-whatumanawa, Ä-tinana, Ä-hinengaro, Ä-wairua hoki o ia tangata, koia ki ngÄ tirohanga e noho whakapĹŤ ana ki te whai oranga, te harikoa, me te tĹnui o ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka o TÄkitimu ki anamata.
Waihoki, ko Te Kauwae Rangatiratanga te rĹpĹŤ whakatĹpĹŤ o ngÄ kaiÄrahi o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, Ä, nÄ rÄtou i paihere i te hononga mauroa ki Te PÄ Ariki o Rarotonga, Ä, he hononga e whai wÄhi matua ana ki te poipoi me te whakarauora i te reo MÄori Kuki Airani, te mÄtauranga MÄori, me ngÄ toi, ngÄ ahurea hoki o TÄkitumu Vaka.
MÄ tÄnei pĹŤrongo, e hiahia ana hoki mÄtou ki te whakapuaki i te kĹrero mĹ te whakatinanatanga me te tupu o tÄnei horopaki mÄtauranga, mĹ te aronga nui ki ngÄ wawata o ngÄ tÄŤpuna, Ä, mĹ tĹna whai wÄhi nui ki te whakarauoratanga o te reo MÄori, o ngÄ tikanga MÄori, me te mÄtauranga MÄori hei painga mĹ ngÄ uri o Kahungunu, o TÄkitimu waka.
E tĹŤ ana Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki Heretaunga, Ä, e whakarato ana i te mÄtauranga Kaupapa MÄori ki ngÄ pÄŤpÄŤ paopao, ngÄ tamariki, ngÄ rangatahi, me ngÄ pakeke, puta noa i tĹ rÄtou huarahi mÄtauranga mÄ te kĹhanga reo, te kura, te wharekura, me te wÄnanga. Ko ngÄ putanga e wawatatia ana mĹ te katoa, ko ngÄ pĹŤmanawa o ngÄ tÄŤpuna o TÄkitimu, ko ngÄ mÄtÄpono Ärahi o Te WhÄriki a Te KĹhanga Reo, o Te Korowai, o Te Aho Matua, tae atu hoki ki ngÄ uara, ngÄ tuakiri, me ngÄ waiaro o roto.
Ka Äta whakatau ngÄ kaiÄrahi o te kĹhanga reo, o te kura, o te wharekura, me te wÄnanga, kia noho te tirohanga mauroa mĹ Kahungunu TÄkitimu Waka ki te pĹŤtake o Ä rÄtou mahi katoa. Ko tĹ rÄtou ngÄkau nuitanga me tĹ rÄtou hononga ki ngÄ wawata o te whÄnau, e whakapakari tonu ana i te horopaki, e whakahÄngai tonu ana i te ahu whakamua, Ä, e whakatakoto ana i ngÄ tĹŤmanako kia whai kounga, hei painga mĹ te katoa.
Ko ngÄ arotake a Te Tari Arotake MÄtauranga ki ngÄ kĹhanga reo me ngÄ kura kaupapa MÄori, he mahi e whakatakoto ngÄtahitia ai me ngÄ whÄnau, ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaimahi, me Ĺ rÄtou hapori, kia hÄngai ai ia aromÄtai ki Ä rÄtou tirohanga ake, Ĺ rÄtou wawata ake, me Ä rÄtou whakatutukitanga ake â arÄ, kia hÄngai pĹŤ te arotake ki te whare akoranga.
I te tau 2022 Te Kauwae Rangatiratanga i tono ai kia kotahi atu te tukanga o te aromÄtai, te arotake, me te tÄtari i ngÄ wÄhanga katoa o tĹ rÄtou huarahi mÄtauranga. NÄ taua tono, ka puta te aronga ngÄtahi ki waenga i Te Tari Arotake MÄtauranga, i Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, i Te Poari Matua o NgÄ KĹhanga Reo, me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa. Ko tÄ te tukanga kaupapa nei, he whakapĹŤmau i te tĹŤturutanga o te whakaaro e meatia ana, a te MÄori, nÄ te MÄori, me te MÄori, hei MÄori, mÄ te reo MÄori.
MÄ te mahi ngÄtahi me ngÄ whÄnau, ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaimahi, me Ĺ rÄtou hapori, e arotahi ana Te Tari Arotake MÄtauranga, Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa ki ngÄ mÄramatanga aromÄtai e poipoi ana i te takohanga me te whakapaitanga, e tautuhi ana i te ahu whakamua, Ä, e whakapakari ana i te Äheinga ki te aromÄtai. E hÄngai ana te pĹŤrongo nei ki Ä rÄtou pĹŤnaha, Ä rÄtou whakahaeretanga, me Ä rÄtou whakaritenga.
I roto i ngÄ mahi nei, i tahuri Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, mÄtou ko Te Tari Arotake MÄtauranga, ko Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa ki te:
I whakawhanakehia e Te Kauwae Rangatiratanga, e Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, e Te Tari Arotake MÄtauranga, me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa te pÄtai aromÄtai hei Ärahi i te rangahau me te aromÄtai:
He pÄhea rawa te whakawhanaketanga o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i ngÄ kaiÄrahi, mÄ ngÄ Toi, mai i ngÄ tau 0 ki te 65+? Mai i te kĹpĹŤ o te whaea ki te kĹpĹŤ o PapatĹŤÄnuku.
E tĹŤ ana Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki Heretaunga, Ä, e whakarato ana i te mÄtauranga Kaupapa MÄori ki ngÄ pÄŤpÄŤ paopao, ngÄ tamariki, ngÄ rangatahi, me ngÄ pakeke, puta noa i tĹ rÄtou huarahi mÄtauranga mÄ te kĹhanga reo, te kura, te wharekura, me te wÄnanga. Ko ngÄ putanga e wawatatia ana mĹ te katoa, ko ngÄ pĹŤmanawa o ngÄ tÄŤpuna o TÄkitimu, ko ngÄ mÄtÄpono Ärahi o Te WhÄriki a Te KĹhanga Reo, o Te Korowai, o Te Aho Matua, tae atu hoki ki ngÄ uara, ngÄ tuakiri, me ngÄ waiaro o roto.
Ka Äta whakatau ngÄ kaiÄrahi o te kĹhanga reo, o te kura, o te wharekura, me te wÄnanga, kia noho te tirohanga mauroa mĹ Kahungunu TÄkitimu Waka ki te pĹŤtake o Ä rÄtou mahi katoa. Ko tĹ rÄtou ngÄkau nuitanga me tĹ rÄtou hononga ki ngÄ wawata o te whÄnau, e whakapakari tonu ana i te horopaki, e whakahÄngai tonu ana i te ahu whakamua, Ä, e whakatakoto ana i ngÄ tĹŤmanako kia whai kounga, hei painga mĹ te katoa.
Ko ngÄ arotake a Te Tari Arotake MÄtauranga ki ngÄ kĹhanga reo me ngÄ kura kaupapa MÄori, he mahi e whakatakoto ngÄtahitia ai me ngÄ whÄnau, ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaimahi, me Ĺ rÄtou hapori, kia hÄngai ai ia aromÄtai ki Ä rÄtou tirohanga ake, Ĺ rÄtou wawata ake, me Ä rÄtou whakatutukitanga ake â arÄ, kia hÄngai pĹŤ te arotake ki te whare akoranga.
I te tau 2022 Te Kauwae Rangatiratanga i tono ai kia kotahi atu te tukanga o te aromÄtai, te arotake, me te tÄtari i ngÄ wÄhanga katoa o tĹ rÄtou huarahi mÄtauranga. NÄ taua tono, ka puta te aronga ngÄtahi ki waenga i Te Tari Arotake MÄtauranga, i Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, i Te Poari Matua o NgÄ KĹhanga Reo, me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa. Ko tÄ te tukanga kaupapa nei, he whakapĹŤmau i te tĹŤturutanga o te whakaaro e meatia ana, a te MÄori, nÄ te MÄori, me te MÄori, hei MÄori, mÄ te reo MÄori.
MÄ te mahi ngÄtahi me ngÄ whÄnau, ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaimahi, me Ĺ rÄtou hapori, e arotahi ana Te Tari Arotake MÄtauranga, Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa ki ngÄ mÄramatanga aromÄtai e poipoi ana i te takohanga me te whakapaitanga, e tautuhi ana i te ahu whakamua, Ä, e whakapakari ana i te Äheinga ki te aromÄtai. E hÄngai ana te pĹŤrongo nei ki Ä rÄtou pĹŤnaha, Ä rÄtou whakahaeretanga, me Ä rÄtou whakaritenga.
I roto i ngÄ mahi nei, i tahuri Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, mÄtou ko Te Tari Arotake MÄtauranga, ko Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa ki te:
I whakawhanakehia e Te Kauwae Rangatiratanga, e Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, e Te Tari Arotake MÄtauranga, me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa te pÄtai aromÄtai hei Ärahi i te rangahau me te aromÄtai:
He pÄhea rawa te whakawhanaketanga o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i ngÄ kaiÄrahi, mÄ ngÄ Toi, mai i ngÄ tau 0 ki te 65+? Mai i te kĹpĹŤ o te whaea ki te kĹpĹŤ o PapatĹŤÄnuku.
Ko te whai huatanga o ngÄ mahere rautaki o te pae tawhiti, o te whanaungatanga me te manaakitanga, ka whai wÄhi katoa atu ki te angitu o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, me te whakaratonga o te mÄtauranga ki te katoa. Ko Tama Huata te tipuna rangatira, nÄna i tÄŤmata Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, Ä, nÄna i Ärahi te whakatinanatanga o ngÄ wawata o te whÄnau mĹ te mÄtauranga hĹŤrokuroku, e mau ana i te hĹhonutanga o te reo MÄori, o te MÄtauranga MÄori, me te TÄkitimutanga, hei painga mĹ ngÄ uri o TÄkitimu waka.
Ko ngÄ kaumÄtua i tautoko i te tÄŤmatanga me te whakatĹŤnga o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, ko TÄ John Bennett, rÄtou ko Te Amorangi WÄŤ Te Tau Huata, ko Ringahora HÄni Ngakai Huata, ko Iritana TÄwhiwhirangi, ko Bill Hamilton, ko Joe Northover. I tÄnei wÄ, ko ngÄ kaitiaki i te poari, ko John Barry Heperi â Smith
(Heamana), ko Mike Paku (Kaitiaki), ko Tangiora Huata (Kaitiaki/KaiwhakaĹŤ), ko Ariki Huata (Kaitiaki ), ko Ellison Huata (Kaitiaki), ko Sholan Ivaiti (PÄ Ariki â MÄngai mĹ TÄkitumu Waka) ko Heke Huata (Kaitiaki), ko Leigh Mc Gahey (Kaitiaki), me Narelle Huata (Kaitiaki Matua me te Kaiwhakahaere Matua).
E whakamihi ana te pĹŤrongo nei i te OÄtai, i te whakareretanga i tuku iho mai ai i ngÄ kaitiaki whakapĹŤmau me ngÄ mema whakapĹŤmau. Ko ngÄ wawata me ngÄ tirohanga o aua kaiÄrahi katoa, kua whakaputaina ki te aronga o Te WÄnanga Whare Tapereo TÄkitimu ki te whakahirahiratanga o te mÄtauranga mauroa, o te mÄtauranga hĹŤrokuroku, mĹ te MÄori, me te MÄori.
Ko tÄ Te WÄnanga Whare TÄpere o TÄkitimu, he tino whakapuakitanga o te aroha me te whakaute mĹ te whÄnau, te hapori whÄnui, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka. Ko tÄnÄ me tÄnÄ o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, mai i te whÄnau ki ngÄ kaumÄtua, ngÄ kaiako, me ngÄ kaiÄwhina, kei te mÄramahia e te katoa Ä rÄtou whakaritenga, Ä, ka noho ngÄtahi Ĺ rÄtou tĹŤranga, kia hÄpai ai tÄtahi i tÄtahi. Ko te whÄinga o ngÄ taiao pÄnÄ, he whakatakoto i te tino tĹŤÄpapa mĹ te eke angitu o ngÄ Äkonga, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka.
Ko te whai huatanga o ngÄ mahere rautaki o te pae tawhiti, o te whanaungatanga me te manaakitanga, ka whai wÄhi katoa atu ki te angitu o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, me te whakaratonga o te mÄtauranga ki te katoa. Ko Tama Huata te tipuna rangatira, nÄna i tÄŤmata Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, Ä, nÄna i Ärahi te whakatinanatanga o ngÄ wawata o te whÄnau mĹ te mÄtauranga hĹŤrokuroku, e mau ana i te hĹhonutanga o te reo MÄori, o te MÄtauranga MÄori, me te TÄkitimutanga, hei painga mĹ ngÄ uri o TÄkitimu waka.
Ko ngÄ kaumÄtua i tautoko i te tÄŤmatanga me te whakatĹŤnga o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, ko TÄ John Bennett, rÄtou ko Te Amorangi WÄŤ Te Tau Huata, ko Ringahora HÄni Ngakai Huata, ko Iritana TÄwhiwhirangi, ko Bill Hamilton, ko Joe Northover. I tÄnei wÄ, ko ngÄ kaitiaki i te poari, ko John Barry Heperi â Smith
(Heamana), ko Mike Paku (Kaitiaki), ko Tangiora Huata (Kaitiaki/KaiwhakaĹŤ), ko Ariki Huata (Kaitiaki ), ko Ellison Huata (Kaitiaki), ko Sholan Ivaiti (PÄ Ariki â MÄngai mĹ TÄkitumu Waka) ko Heke Huata (Kaitiaki), ko Leigh Mc Gahey (Kaitiaki), me Narelle Huata (Kaitiaki Matua me te Kaiwhakahaere Matua).
E whakamihi ana te pĹŤrongo nei i te OÄtai, i te whakareretanga i tuku iho mai ai i ngÄ kaitiaki whakapĹŤmau me ngÄ mema whakapĹŤmau. Ko ngÄ wawata me ngÄ tirohanga o aua kaiÄrahi katoa, kua whakaputaina ki te aronga o Te WÄnanga Whare Tapereo TÄkitimu ki te whakahirahiratanga o te mÄtauranga mauroa, o te mÄtauranga hĹŤrokuroku, mĹ te MÄori, me te MÄori.
Ko tÄ Te WÄnanga Whare TÄpere o TÄkitimu, he tino whakapuakitanga o te aroha me te whakaute mĹ te whÄnau, te hapori whÄnui, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka. Ko tÄnÄ me tÄnÄ o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, mai i te whÄnau ki ngÄ kaumÄtua, ngÄ kaiako, me ngÄ kaiÄwhina, kei te mÄramahia e te katoa Ä rÄtou whakaritenga, Ä, ka noho ngÄtahi Ĺ rÄtou tĹŤranga, kia hÄpai ai tÄtahi i tÄtahi. Ko te whÄinga o ngÄ taiao pÄnÄ, he whakatakoto i te tino tĹŤÄpapa mĹ te eke angitu o ngÄ Äkonga, ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka.
I mĹhio ngÄ kaiÄrahi tĹŤtoro nei, he awhero nui ki te whakatakoto i tÄtahi huarahi ako hĹŤrokuroku mĹ ngÄ whakatupuranga katoa âmai i te kĹpĹŤ ki te kĹpĹŤâ, me te kawe atu i te Äkonga i te kĹhanga reo ki ngÄ taumata o te tohunga, ki tua atu hoki. Heoi anĹ rÄ, ko ngÄ mea o mua, koia ka meatia anĹtia. MÄ roto mai i taua tĹŤmanako, ko tÄtahi whÄinga matua, arÄ, ki te whakarato i tÄtahi taiao motuhake e mÄoriori ai i te ako, kia rumakina, Ä, kia rere hĹŤrokuroku te ako mÄ ngÄ taunekeneke ngÄtahi a te whÄnau, mÄ Ĺ rÄtou wheako ngÄtahi hoki. Ka whakaputaina te tino rangatiratanga mÄ te whai wÄhi mÄtÄtoa atu a te whÄnau ki te whakatinana i taua wawata.
Ko te whakatĹŤ i tÄtahi kĹhanga reo e kitea ana hei Ähuatanga matua ki te whÄngai me te whakarauora i te reo MÄori. NĹ te Pipiri o te tau 1991 Te KĹhanga Reo o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i whakatĹŤngia ai, hei whakatinanatanga o taua whÄinga. I tÄŤmatahia hei kĹhanga reo noho kÄinga, engari i muri noa tata iho i hĹŤnuku ai ki tĹna wÄhi tĹŤ o tÄnei wÄ tonu, Ä, i taua wÄ i reira hoki te wÄnanga. I te tÄŤmata te wawata o te whÄnau ki te whakatakoto i tÄtahi huarahi ako hĹŤrokuroku Ä-whakatupuranga. I te kĹhanga reo nei ngÄ mokopuna i whiwhi i ngÄ whai wÄhitanga ki te ako me te puÄwai ki tÄtahi taiao ki te taha o Ĺ rÄtou whanaunga i te wÄnanga.
I kitea e mÄtou, ko te whanaungatanga, me te ĹŤ pĹŤmau ki te mÄtauranga rumaki reo MÄori i whakaaweawe i ngÄ whakataunga a ngÄ whÄnau mĹ te huarahi mÄtauranga o tÄ rÄtou tamaiti. I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, e Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa, e Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, i ĹŤ Te Kauwae Rangatiratanga ki te rumaki reo MÄori hei kĹkiri i te anga whakamua, me te whai pÄnga o tÄnÄ ki a rÄtou, ki Ĺ rÄtou whÄnau, Ĺ rÄtou hapĹŤ, tĹ rÄtou iwi, me tĹ rÄtou waka.
I te ngÄ tau ngahuru o 1990, i te putanga o ngÄ mokopuna o te kĹhanga reo hei manu pÄŤrere, i whakaarohia e te whÄnau, e tika ana kia tĹŤ he wÄhi anĹ kia haere tonu ai ngÄ akoranga a ngÄ Äkonga hei tino painga mĹ rÄtou, hei whakatinana tonu hoki i Ĺ rÄtou whÄinga ko ngÄ kaiÄrahi tĹŤtoro. I kĹkiri te whÄnau ki te whakatĹŤ i tÄtahi kura e poipoi ai i ngÄ Äkonga, mai i ngÄ tau 1 ki te 8. NĹ te tau 1995 te kura kaupapa MÄori Te Aho Matua i whakatĹŤngia ai. MÄ taua mahi, i aro nui te whÄnau ki ngÄ matea mÄtauranga o ngÄ manu pÄŤrere o te kĹhanga reo, me te wawata o te whÄnau kia haere tonu Ä rÄtou akoranga mÄ te mÄtauranga MÄori.
Mai i te tau 1983, kua tino aro nui Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te whakatupu i te Ärahitanga me ngÄ kaiÄrahi i ngÄ toi whakaari MÄori, mÄ tÄ rÄtou Kahurangi Dance Company. I te wÄ e whakaputaina ana te pĹŤrongo nei, neke atu i ngÄ Äkonga 2,000 kua whai wÄhi atu ki ngÄ akoranga o ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pĹŤkenga Ä-ariÄ, Ä-ringa hoki. I te tau 1995, ko TÄkitimu WÄnanga te whakahaere tuatahi ki te whakarato i tÄtahi tohu mÄtauranga e pÄ ana ki ngÄ toi whakaari MÄori.
I mĹhio ngÄ kaiÄrahi tĹŤtoro nei, he awhero nui ki te whakatakoto i tÄtahi huarahi ako hĹŤrokuroku mĹ ngÄ whakatupuranga katoa âmai i te kĹpĹŤ ki te kĹpĹŤâ, me te kawe atu i te Äkonga i te kĹhanga reo ki ngÄ taumata o te tohunga, ki tua atu hoki. Heoi anĹ rÄ, ko ngÄ mea o mua, koia ka meatia anĹtia. MÄ roto mai i taua tĹŤmanako, ko tÄtahi whÄinga matua, arÄ, ki te whakarato i tÄtahi taiao motuhake e mÄoriori ai i te ako, kia rumakina, Ä, kia rere hĹŤrokuroku te ako mÄ ngÄ taunekeneke ngÄtahi a te whÄnau, mÄ Ĺ rÄtou wheako ngÄtahi hoki. Ka whakaputaina te tino rangatiratanga mÄ te whai wÄhi mÄtÄtoa atu a te whÄnau ki te whakatinana i taua wawata.
Ko te whakatĹŤ i tÄtahi kĹhanga reo e kitea ana hei Ähuatanga matua ki te whÄngai me te whakarauora i te reo MÄori. NĹ te Pipiri o te tau 1991 Te KĹhanga Reo o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i whakatĹŤngia ai, hei whakatinanatanga o taua whÄinga. I tÄŤmatahia hei kĹhanga reo noho kÄinga, engari i muri noa tata iho i hĹŤnuku ai ki tĹna wÄhi tĹŤ o tÄnei wÄ tonu, Ä, i taua wÄ i reira hoki te wÄnanga. I te tÄŤmata te wawata o te whÄnau ki te whakatakoto i tÄtahi huarahi ako hĹŤrokuroku Ä-whakatupuranga. I te kĹhanga reo nei ngÄ mokopuna i whiwhi i ngÄ whai wÄhitanga ki te ako me te puÄwai ki tÄtahi taiao ki te taha o Ĺ rÄtou whanaunga i te wÄnanga.
I kitea e mÄtou, ko te whanaungatanga, me te ĹŤ pĹŤmau ki te mÄtauranga rumaki reo MÄori i whakaaweawe i ngÄ whakataunga a ngÄ whÄnau mĹ te huarahi mÄtauranga o tÄ rÄtou tamaiti. I kitea e Te Tari Arotake MÄtauranga, e Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa, e Te RĹŤnanga Nui o NgÄ Kura Kaupapa MÄori o Aotearoa, i ĹŤ Te Kauwae Rangatiratanga ki te rumaki reo MÄori hei kĹkiri i te anga whakamua, me te whai pÄnga o tÄnÄ ki a rÄtou, ki Ĺ rÄtou whÄnau, Ĺ rÄtou hapĹŤ, tĹ rÄtou iwi, me tĹ rÄtou waka.
I te ngÄ tau ngahuru o 1990, i te putanga o ngÄ mokopuna o te kĹhanga reo hei manu pÄŤrere, i whakaarohia e te whÄnau, e tika ana kia tĹŤ he wÄhi anĹ kia haere tonu ai ngÄ akoranga a ngÄ Äkonga hei tino painga mĹ rÄtou, hei whakatinana tonu hoki i Ĺ rÄtou whÄinga ko ngÄ kaiÄrahi tĹŤtoro. I kĹkiri te whÄnau ki te whakatĹŤ i tÄtahi kura e poipoi ai i ngÄ Äkonga, mai i ngÄ tau 1 ki te 8. NĹ te tau 1995 te kura kaupapa MÄori Te Aho Matua i whakatĹŤngia ai. MÄ taua mahi, i aro nui te whÄnau ki ngÄ matea mÄtauranga o ngÄ manu pÄŤrere o te kĹhanga reo, me te wawata o te whÄnau kia haere tonu Ä rÄtou akoranga mÄ te mÄtauranga MÄori.
Mai i te tau 1983, kua tino aro nui Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te whakatupu i te Ärahitanga me ngÄ kaiÄrahi i ngÄ toi whakaari MÄori, mÄ tÄ rÄtou Kahurangi Dance Company. I te wÄ e whakaputaina ana te pĹŤrongo nei, neke atu i ngÄ Äkonga 2,000 kua whai wÄhi atu ki ngÄ akoranga o ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pĹŤkenga Ä-ariÄ, Ä-ringa hoki. I te tau 1995, ko TÄkitimu WÄnanga te whakahaere tuatahi ki te whakarato i tÄtahi tohu mÄtauranga e pÄ ana ki ngÄ toi whakaari MÄori.
Ko te tikanga whakaaro o te manaakitanga e pou here ana i ngÄ whakataunga ka whakatutukihia mĹ ngÄ Äkonga me Ä rÄtou akoranga. He mea nui kia whai mÄramatanga te mÄtauranga hĹŤrokuroku ki ngÄ matea ake me te waiora ake o ia Äkonga, tae noa atu ki ngÄ tino painga mĹ te katoa. Ka kitea ki te whÄnau, te pai o te mÄtauranga e whiwhi ana Ä rÄtou tamariki, nÄ te tupu tonu o te rÄrangi ingoa o te kura i roto i ngÄ tau kua pahure ake nei.
I te tatauranga Äkonga ki te kura i piki haere, ka Äta kitea te aro nui hoki ki ngÄ whakawhitinga ngÄwari puta noa i ngÄ taumata, mai i te kĹhanga reo ki te kura. PÄrÄ anĹ i te hiahia kia whakawhiti atu ngÄ manu pÄŤrere o te kĹhanga reo ki te kura, tÄrÄ anĹ hoki te hiahia kia whakawhiti atu ngÄ Äkonga o te kura ki te wharekura.
I te tau 2015 te TÄhuhu o te MÄtauranga i whakaae ai kia panoni haere te kura ki tÄtahi Wharekura / Kura Hiato mĹ ngÄ tau 1 ki te 15. Ko ngÄ wawata o ngÄ tÄŤpuna mĹ ngÄ uri o TÄkitimu waka, i whakatinanahia kia tĹŤ ai te mÄtauranga âmai i te kĹpĹŤ o te whaea ki te kĹpĹŤ o PapatĹŤÄnukuâ.
NÄwai rÄ ka kitea e te whÄnau, e tika ana kia rahi ake te wÄhi ako mĹ te tuputupu haere o ngÄ tatauranga Äkonga. He matawhÄnui ngÄ mahi whakariterite a Te Kauwae Rangatiratanga, kia tutuki ai taua tĹŤÄhuatanga. I te tau 2009 i whakaae ai te TÄhuhu o te MÄtauranga ki te whakatĹŤ whare anĹ. NÄ te tikanga kia whai atu i te huarahi uiui me ngÄ tÄpaetanga kĹrero i tĹmuri tonu. NÄ Te TÄhuhu o te MÄtauranga me Te Kaunihera Ä-Rohe o Heretaunga i tautoko i aua wÄ uaua.
I te tau 2016 tÄtahi tarahiti Ä-hapĹŤ i tuku ai te whenua i te rori o Bennett ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu. I te tau 2017, i tono ai te Minita o te MÄtauranga i tÄtahi tautapa, kia Ähei ai te whÄnau ki te whakawhanake i tÄtahi wÄhi akoranga ki te rori o Bennett, ki Waipatu. Heoi anĹ rÄ, i te taenga mai o te KOWHEORI-19 ki Aotearoa i te tau 2020, i tĹmuri anĹ te hanga whare. NÄ te kaha manawanui o te whÄnau ki te whai i tÄ rÄtou tirohanga, e Äta whakatau ana rÄtou hei kĹ ake nei o tÄnei tau te hanganga tÄŤmata ai.
Ko te tikanga whakaaro o te manaakitanga e pou here ana i ngÄ whakataunga ka whakatutukihia mĹ ngÄ Äkonga me Ä rÄtou akoranga. He mea nui kia whai mÄramatanga te mÄtauranga hĹŤrokuroku ki ngÄ matea ake me te waiora ake o ia Äkonga, tae noa atu ki ngÄ tino painga mĹ te katoa. Ka kitea ki te whÄnau, te pai o te mÄtauranga e whiwhi ana Ä rÄtou tamariki, nÄ te tupu tonu o te rÄrangi ingoa o te kura i roto i ngÄ tau kua pahure ake nei.
I te tatauranga Äkonga ki te kura i piki haere, ka Äta kitea te aro nui hoki ki ngÄ whakawhitinga ngÄwari puta noa i ngÄ taumata, mai i te kĹhanga reo ki te kura. PÄrÄ anĹ i te hiahia kia whakawhiti atu ngÄ manu pÄŤrere o te kĹhanga reo ki te kura, tÄrÄ anĹ hoki te hiahia kia whakawhiti atu ngÄ Äkonga o te kura ki te wharekura.
I te tau 2015 te TÄhuhu o te MÄtauranga i whakaae ai kia panoni haere te kura ki tÄtahi Wharekura / Kura Hiato mĹ ngÄ tau 1 ki te 15. Ko ngÄ wawata o ngÄ tÄŤpuna mĹ ngÄ uri o TÄkitimu waka, i whakatinanahia kia tĹŤ ai te mÄtauranga âmai i te kĹpĹŤ o te whaea ki te kĹpĹŤ o PapatĹŤÄnukuâ.
NÄwai rÄ ka kitea e te whÄnau, e tika ana kia rahi ake te wÄhi ako mĹ te tuputupu haere o ngÄ tatauranga Äkonga. He matawhÄnui ngÄ mahi whakariterite a Te Kauwae Rangatiratanga, kia tutuki ai taua tĹŤÄhuatanga. I te tau 2009 i whakaae ai te TÄhuhu o te MÄtauranga ki te whakatĹŤ whare anĹ. NÄ te tikanga kia whai atu i te huarahi uiui me ngÄ tÄpaetanga kĹrero i tĹmuri tonu. NÄ Te TÄhuhu o te MÄtauranga me Te Kaunihera Ä-Rohe o Heretaunga i tautoko i aua wÄ uaua.
I te tau 2016 tÄtahi tarahiti Ä-hapĹŤ i tuku ai te whenua i te rori o Bennett ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu. I te tau 2017, i tono ai te Minita o te MÄtauranga i tÄtahi tautapa, kia Ähei ai te whÄnau ki te whakawhanake i tÄtahi wÄhi akoranga ki te rori o Bennett, ki Waipatu. Heoi anĹ rÄ, i te taenga mai o te KOWHEORI-19 ki Aotearoa i te tau 2020, i tĹmuri anĹ te hanga whare. NÄ te kaha manawanui o te whÄnau ki te whai i tÄ rÄtou tirohanga, e Äta whakatau ana rÄtou hei kĹ ake nei o tÄnei tau te hanganga tÄŤmata ai.
He pÄhea rawa te whakawhanaketanga o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i ngÄ kaiÄrahi, mÄ ngÄ Toi, mai i ngÄ tau 0 ki te 65+? Mai i te kĹpĹŤ o te whaea ki te kĹpĹŤ o PapatĹŤÄnuku.
E whai hua ana Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te poipoi i ngÄ pĹŤmanawa o te Ärahi ki ngÄ Äkonga katoa, mÄ te whÄnuitanga o ngÄ tĹŤmomo whai wÄhitanga e whakaratohia ana mÄ ngÄ Toi, mai i ngÄ tau 0 ki te 65+. Ka aro nui tÄnÄ ki ngÄ matea o ia Äkonga ake, o te katoa anĹ hoki, mai i te kĹhanga reo, puta noa ki te wÄnanga.
Ka whai hua ngÄ mokopuna i te kĹhanga reo, nÄ te ako ki tÄtahi taiao e miramira ana, e aro pĹŤ ana hoki ki ngÄ ariÄ MÄori.
Ka arotahi ngÄ mahere rautaki ki te whakatutuki i ngÄ wawata o te whÄnau, Ä, e pou herea ana ngÄ akoranga ki Te WhÄriki a Te KĹhanga Reo me Te Korowai. Kua whakahÄngaitia te marau mĹ te kĹhanga reo me te kura, Ä, kua whakatinanahia hei mÄtauranga TÄkitimu.
Ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, ko ngÄ toi whakaari tÄtahi rautaki matua e kĹkiri ai i te ako o ngÄ mÄtauranga o te iwi, mÄ ngÄ waiata, ngÄ kÄmu MÄori, ngÄ mĹteatea, ngÄ haka, ngÄ karakia, me ngÄ whakaari. Ko ngÄ tĹŤmanako teitei kia matawhÄnui ngÄ mahere hĹtaka, ko te taiao e aro nui ana ki te Äkonga, me te hĹhonutanga hoki o ngÄ wheako ako reo MÄori, ka Ärahi i ngÄ whakaakoranga me ngÄ akoranga. Ka whanake te taha auaha me te taha pÄkiki o ngÄ mokopuna hei Äkonga e kaha ana ki te whakawhitiwhiti whakaaro, Ä, ka kitea hoki tĹ rÄtou tino aronga toi whenuatanga.
I kitea e ngÄ kaiaromÄtai ngÄ mokopuna o te kĹhanga reo e puÄwai ana, Ä, ka whakautea, ka mÄramahia, ka poipoia rÄtou ki tÄtahi hĹtaka e whakapĹŤmau nui ana i te TÄkitimutanga. Ka kitea ki ngÄ mahere hĹtaka a ngÄ kaiako me ngÄ kaimahi, te whakamahinga o te reo MÄori me ngÄ tikanga hei whakapiki ake i te mÄramatanga o ngÄ mokopuna ki ngÄ wÄhi whakahirahira me ngÄ kĹrero tuku iho.
Ka whakaakona ngÄ tikanga, ngÄ karakia, me ngÄ mĹteatea. Ka tautoko ngÄ pakeke i ngÄ mokopuna ki te ako i aua pĹŤkenga me te whai mÄramatanga ki ngÄ tino horopaki, ngÄ whakapuakitanga, me ngÄ tikanga o roto. I ia rÄ, ka ako, ka whakanui hoki ngÄ mokopuna i Ĺ rÄtou hononga Ä-whakapapa, i ngÄ uara me ngÄ whakapono, Ä, ka kaha tautÄwhitia rÄtou e te whÄnau whÄnui o te wÄnanga. E rumakina ana rÄtou ki te hĹhonutanga o ngÄ wheako tĹŤturu, Ä, ka kite, ka rongo hoki i te reo MÄori, Ä, kei te tĹŤmÄia haere rÄtou ki te kĹrero. He ngÄkau titikaha Ĺ rÄtou ki te whakapuaki i tĹ rÄtou taha auaha me tĹ rÄtou tuakiri, mÄ te whai wÄhi atu ki te whÄnuitanga o ngÄ tĹŤmomo wheako ako e whakatairanga ake ana i tĹ rÄtou tĹŤ tangata me tĹ rÄtou whai aronga toi whenuatanga ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu.
I te wÄ o te aromÄtai i te kura teina, i kitea e te rĹpĹŤ te noho rumaki o ngÄ Äkonga ki tÄtahi taiao e Äta poipoi ana i a rÄtou. E whanake ana ngÄ Äkonga i tĹ rÄtou mana motuhake me tĹ rÄtou tÄkare hei Äkonga. Ka kitea te kaha o tĹ rÄtou tuakiri hei uri o TÄkitimu, Ä, e whanake ana i tĹ rÄtou pakari me tĹ rÄtou ngÄkau titikaha hei kaiÄrahi, Ä, hei kaikĹrero hoki o te reo MÄori. Ka rongo ngÄ Äkonga i te hĹhonutanga o te taiao ako reo, Ä, ka rumakina rÄtou ki te reo MÄori me ngÄ tikanga o NgÄti Kahungunu. E mĹhio ana rÄtou ki te whakahirahiratanga e whai pÄnga ana ki Ĺ rÄtou momo tĹŤranga, Ä rÄtou momo kawenga hoki hei kanohi o TÄkitimu. Ka whakapoutamatia, ka whakaterea hoki te ako torowhÄnui a ngÄ Äkonga, he auaha rÄtou, Ä, ka eke rÄtou ki ngÄ taumata teitei o te angitu.
Ko tÄ ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako, me ngÄ kaimahi i te wharekura, he waihanga i ngÄ taiao whakaako, taiao ako hoki e poipoi ana i ia Äkonga, i Ĺ rÄtou wairua, Ĺ rÄtou mauri, me Ĺ rÄtou mana ake. I tÄnei wÄ, e poipoi ana te wharekura i ngÄ Äkonga o ngÄ tau 7 ki te 13. I kite mÄtou i te whai wÄhi mai o ngÄ Äkonga o ngÄ tau 7 me te 8 ki te wharekura, me te hÄpai anĹ hoki o taua tĹŤÄhuatanga i tÄ rÄtou whakawhiti atu ki tĹ rÄtou tĹŤnga hei tuakana. MÄ roto mai i ngÄ toi, he manawa whakahÄŤ tĹ ngÄ Äkonga ki te whai wÄhi atu me te Ärahi i ngÄ horopaki tĹŤturu e whakakoia ana i tĹ rÄtou ĹŤkaipĹtanga, e hÄpai ana i te ako, Ä, e whakatairanga ana hoki i tĹ rÄtou waiora.
I kitea e mÄtou, ka whakamana ngÄ Äkonga i tĹ rÄtou tuakiri hei uri o TÄkitimu, Ä, he ngÄkau titikaha mĹ rÄtou anĹ, he pakari anĹ hoki tĹ rÄtou kiritau. Ka riro i a rÄtou te tangongitanga o ngÄ pĹŤkenga mĹ te Äta whakawhitiwhiti whakaaro mÄ te reo MÄori. Kua waihangatia e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu tÄtahi hapori e whakatĹpĹŤ tahi ana i ngÄ whakatupuranga katoa, Ä, e noho pĹŤmau ana ki te whakarauoratanga o te reo MÄori. Ka eke angitu ngÄ Äkonga ki tÄtahi taiao e mau nei i ngÄ hĹhonutanga o ngÄ toi, i ngÄ taunekeneke mÄoriori, tĹŤturu hoki ki waenga i ngÄ whakatupuranga katoa. He hononga matarau ki waenga i te tuakana me te teina, e whakapĹŤmau ana i te ngohengohe o ngÄ tĹŤranga Ärahi. Ka whakatairanga tonuhia taua tĹŤÄhuatanga ki ngÄ tĹŤranga, Ä, i tĹ rÄtou whakatinanatanga i ngÄ pĹŤmanawa matatini ki te Ärahi.
He mÄtÄtoa te whakatewhatewha me te tĹŤhura o ngÄ Äkonga i te ao MÄori me te ao whÄnui tonu. Ko tÄ Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, he whakarato i ngÄ whai wÄhitanga mĹ ngÄ rangatahi ki te toro atu ki te ao whÄnui mÄ ngÄ toi whakaari. NĹ nÄ noa nei tÄtahi tira - ko Ätahi tonu he Äkonga â i whakawhiti atu ai ki Dubai ki te whakaatu i ngÄ toi whakaari MÄori ki te ao. Ko te whakaritenga ki te whakawhÄnui ake, mÄ te papa akoranga tuarua i Rarotonga me ngÄ whakawhitinga haere, ka whakapakari ake anĹ i ngÄ hononga Ä-ahurea, Ä-whakapapa hoki o ngÄ Äkonga. Ka hÄpai taua tĹŤÄhuatanga i ngÄ Äkonga ki te ako me te rongo i ngÄ hononga tuku iho ki waenga i a TÄkitimu Waka rÄua ko TÄkitumu Vaka.
He ngÄkau titikaha Ĺ ngÄ Äkonga hei kaiÄrahi o Ä rÄtou akoranga. Kua whakatĹngia e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu te ahurea o te auaha me te tangongitanga. EÂ hÄpaitia ana te tĹŤhura a ngÄ Äkonga i ngÄ huarahi maha e tĹŤhonohono ana i a rÄtou ki ngÄ mahi toi. NÄ te Äheinga o ngÄ Äkonga ki te whakapÄ atu ki ngÄ tikanga ako me ngÄ marautanga e whai pÄnga ana - pÄrÄ i ngÄ waiata, ngÄ whakatauÄkÄŤ, ngÄ tauparapara, te ako Ä-rĹpĹŤ, ngÄ karakia, me ngÄ whakapapa - ka Äta kitea te ngÄkau pono me te whakatairanga ake o ngÄ pĹŤkenga Ärahi o te tangata. Ka eke rÄtou ki ngÄ taumata teitei i roto i Te Taumata MÄtauranga Ä-Motu kua Taea, tae atu hoki ki ngÄ whakamanatanga. Ka riro i ngÄ Äkonga ngÄ tino wheako me ngÄ pĹŤkenga e whakapakari ai i Ĺ rÄtou ngÄkau titikaha ki te kĹkiri i Ĺ rÄtou ake huarahi ako, huarahi umanga hoki, me te whai i Ĺ rÄtou wawata ake, me ÄrÄ hoki o te whÄnau.
Ko tÄ ngÄ rangatahi, ngÄ pakeke, me ngÄ taikura i te WÄnanga, he whiwhi i ngÄ tino pĹŤkenga, Ä, he tautoko hoki i te whai oranga o TÄkitimu waka. Ka whakatairangatia tĹ rÄtou ĹŤkaipĹtanga nÄ tÄ rÄtou whai wÄhi atu ki te whakatupu, te atawhai, me te tiaki i te reo MÄori me te TÄkitimutanga. He mÄtanga ngÄ kaiÄrahi o te wÄnanga, he pakari ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pÄtuitanga Ĺ rÄtou i te umanga me te hapori.
Ka kaha whakamihia e ngÄ Äkonga, ngÄ whÄnau, me ngÄ pia ngÄ painga whai hua i whakatutukihia ai. Ka riro i ngÄ pia o ngÄ akoranga te tino tĹŤÄpapa e hÄpai ai i tÄ rÄtou whai atu i ngÄ huarahi umanga whai hua.
Ka whakapuaki hoki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i ngÄ huarahi whiwhi mahi me ngÄ whakawhanaketanga umanga mÄ te Kahurangi New Zealand MÄori Dance Company me ngÄ hoa rautaki, Ä, he Ähuatanga e whai wÄhi matua ana ki te Ähua o te pia o TÄkitimu. Ko tÄ te WÄnanga me Ĺna hononga ki Te Amorangi MÄtauranga Matua, ki Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa, ki te TÄhuhu o te MÄtauranga hoki, ko te 23 EFTS i te tau 2020, ki te whakapuaki i ngÄ hĹtaka e pÄ anake te toi whakaari MÄori me ngÄ toi MÄori ki te SAC Taumata 3, piki ake. Ko tÄ te WÄnanga whÄinga, ko te whakapiki ake i ngÄ EFTS i te 23 ki te 40 i te tau 2020, me te tupu haere tonu hei te tau 2021 Ämua ake nei, hei poipoi ake i ngÄ kawekawe whÄnui tonu o TÄkitimu puta noa i te Moana-nui-a-Kiwa, arÄ, i ngÄ wÄhi i tau ai te waka o TÄkitimu. (I HÄmoa, i WhÄŤtÄŤ, i Tonga, i Hawaii, i Tahiti, i Rarotonga, i NgÄti Kahu â Te Tai Tokerau, i NgÄti Ranginui â Tauranga, i Te Tai RÄwhiti â TĹŤranga-nui-a-Kiwa, i NgÄti Kahungunu, i NgÄi Tahu â te rohe Ä-iwi i Te Wai Pounamu.)
He pÄhea rawa te whakawhanaketanga o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i ngÄ kaiÄrahi, mÄ ngÄ Toi, mai i ngÄ tau 0 ki te 65+? Mai i te kĹpĹŤ o te whaea ki te kĹpĹŤ o PapatĹŤÄnuku.
E whai hua ana Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te poipoi i ngÄ pĹŤmanawa o te Ärahi ki ngÄ Äkonga katoa, mÄ te whÄnuitanga o ngÄ tĹŤmomo whai wÄhitanga e whakaratohia ana mÄ ngÄ Toi, mai i ngÄ tau 0 ki te 65+. Ka aro nui tÄnÄ ki ngÄ matea o ia Äkonga ake, o te katoa anĹ hoki, mai i te kĹhanga reo, puta noa ki te wÄnanga.
Ka whai hua ngÄ mokopuna i te kĹhanga reo, nÄ te ako ki tÄtahi taiao e miramira ana, e aro pĹŤ ana hoki ki ngÄ ariÄ MÄori.
Ka arotahi ngÄ mahere rautaki ki te whakatutuki i ngÄ wawata o te whÄnau, Ä, e pou herea ana ngÄ akoranga ki Te WhÄriki a Te KĹhanga Reo me Te Korowai. Kua whakahÄngaitia te marau mĹ te kĹhanga reo me te kura, Ä, kua whakatinanahia hei mÄtauranga TÄkitimu.
Ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, ko ngÄ toi whakaari tÄtahi rautaki matua e kĹkiri ai i te ako o ngÄ mÄtauranga o te iwi, mÄ ngÄ waiata, ngÄ kÄmu MÄori, ngÄ mĹteatea, ngÄ haka, ngÄ karakia, me ngÄ whakaari. Ko ngÄ tĹŤmanako teitei kia matawhÄnui ngÄ mahere hĹtaka, ko te taiao e aro nui ana ki te Äkonga, me te hĹhonutanga hoki o ngÄ wheako ako reo MÄori, ka Ärahi i ngÄ whakaakoranga me ngÄ akoranga. Ka whanake te taha auaha me te taha pÄkiki o ngÄ mokopuna hei Äkonga e kaha ana ki te whakawhitiwhiti whakaaro, Ä, ka kitea hoki tĹ rÄtou tino aronga toi whenuatanga.
I kitea e ngÄ kaiaromÄtai ngÄ mokopuna o te kĹhanga reo e puÄwai ana, Ä, ka whakautea, ka mÄramahia, ka poipoia rÄtou ki tÄtahi hĹtaka e whakapĹŤmau nui ana i te TÄkitimutanga. Ka kitea ki ngÄ mahere hĹtaka a ngÄ kaiako me ngÄ kaimahi, te whakamahinga o te reo MÄori me ngÄ tikanga hei whakapiki ake i te mÄramatanga o ngÄ mokopuna ki ngÄ wÄhi whakahirahira me ngÄ kĹrero tuku iho.
Ka whakaakona ngÄ tikanga, ngÄ karakia, me ngÄ mĹteatea. Ka tautoko ngÄ pakeke i ngÄ mokopuna ki te ako i aua pĹŤkenga me te whai mÄramatanga ki ngÄ tino horopaki, ngÄ whakapuakitanga, me ngÄ tikanga o roto. I ia rÄ, ka ako, ka whakanui hoki ngÄ mokopuna i Ĺ rÄtou hononga Ä-whakapapa, i ngÄ uara me ngÄ whakapono, Ä, ka kaha tautÄwhitia rÄtou e te whÄnau whÄnui o te wÄnanga. E rumakina ana rÄtou ki te hĹhonutanga o ngÄ wheako tĹŤturu, Ä, ka kite, ka rongo hoki i te reo MÄori, Ä, kei te tĹŤmÄia haere rÄtou ki te kĹrero. He ngÄkau titikaha Ĺ rÄtou ki te whakapuaki i tĹ rÄtou taha auaha me tĹ rÄtou tuakiri, mÄ te whai wÄhi atu ki te whÄnuitanga o ngÄ tĹŤmomo wheako ako e whakatairanga ake ana i tĹ rÄtou tĹŤ tangata me tĹ rÄtou whai aronga toi whenuatanga ki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu.
I te wÄ o te aromÄtai i te kura teina, i kitea e te rĹpĹŤ te noho rumaki o ngÄ Äkonga ki tÄtahi taiao e Äta poipoi ana i a rÄtou. E whanake ana ngÄ Äkonga i tĹ rÄtou mana motuhake me tĹ rÄtou tÄkare hei Äkonga. Ka kitea te kaha o tĹ rÄtou tuakiri hei uri o TÄkitimu, Ä, e whanake ana i tĹ rÄtou pakari me tĹ rÄtou ngÄkau titikaha hei kaiÄrahi, Ä, hei kaikĹrero hoki o te reo MÄori. Ka rongo ngÄ Äkonga i te hĹhonutanga o te taiao ako reo, Ä, ka rumakina rÄtou ki te reo MÄori me ngÄ tikanga o NgÄti Kahungunu. E mĹhio ana rÄtou ki te whakahirahiratanga e whai pÄnga ana ki Ĺ rÄtou momo tĹŤranga, Ä rÄtou momo kawenga hoki hei kanohi o TÄkitimu. Ka whakapoutamatia, ka whakaterea hoki te ako torowhÄnui a ngÄ Äkonga, he auaha rÄtou, Ä, ka eke rÄtou ki ngÄ taumata teitei o te angitu.
Ko tÄ ngÄ kaiÄrahi, ngÄ kaiako, me ngÄ kaimahi i te wharekura, he waihanga i ngÄ taiao whakaako, taiao ako hoki e poipoi ana i ia Äkonga, i Ĺ rÄtou wairua, Ĺ rÄtou mauri, me Ĺ rÄtou mana ake. I tÄnei wÄ, e poipoi ana te wharekura i ngÄ Äkonga o ngÄ tau 7 ki te 13. I kite mÄtou i te whai wÄhi mai o ngÄ Äkonga o ngÄ tau 7 me te 8 ki te wharekura, me te hÄpai anĹ hoki o taua tĹŤÄhuatanga i tÄ rÄtou whakawhiti atu ki tĹ rÄtou tĹŤnga hei tuakana. MÄ roto mai i ngÄ toi, he manawa whakahÄŤ tĹ ngÄ Äkonga ki te whai wÄhi atu me te Ärahi i ngÄ horopaki tĹŤturu e whakakoia ana i tĹ rÄtou ĹŤkaipĹtanga, e hÄpai ana i te ako, Ä, e whakatairanga ana hoki i tĹ rÄtou waiora.
I kitea e mÄtou, ka whakamana ngÄ Äkonga i tĹ rÄtou tuakiri hei uri o TÄkitimu, Ä, he ngÄkau titikaha mĹ rÄtou anĹ, he pakari anĹ hoki tĹ rÄtou kiritau. Ka riro i a rÄtou te tangongitanga o ngÄ pĹŤkenga mĹ te Äta whakawhitiwhiti whakaaro mÄ te reo MÄori. Kua waihangatia e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu tÄtahi hapori e whakatĹpĹŤ tahi ana i ngÄ whakatupuranga katoa, Ä, e noho pĹŤmau ana ki te whakarauoratanga o te reo MÄori. Ka eke angitu ngÄ Äkonga ki tÄtahi taiao e mau nei i ngÄ hĹhonutanga o ngÄ toi, i ngÄ taunekeneke mÄoriori, tĹŤturu hoki ki waenga i ngÄ whakatupuranga katoa. He hononga matarau ki waenga i te tuakana me te teina, e whakapĹŤmau ana i te ngohengohe o ngÄ tĹŤranga Ärahi. Ka whakatairanga tonuhia taua tĹŤÄhuatanga ki ngÄ tĹŤranga, Ä, i tĹ rÄtou whakatinanatanga i ngÄ pĹŤmanawa matatini ki te Ärahi.
He mÄtÄtoa te whakatewhatewha me te tĹŤhura o ngÄ Äkonga i te ao MÄori me te ao whÄnui tonu. Ko tÄ Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, he whakarato i ngÄ whai wÄhitanga mĹ ngÄ rangatahi ki te toro atu ki te ao whÄnui mÄ ngÄ toi whakaari. NĹ nÄ noa nei tÄtahi tira - ko Ätahi tonu he Äkonga â i whakawhiti atu ai ki Dubai ki te whakaatu i ngÄ toi whakaari MÄori ki te ao. Ko te whakaritenga ki te whakawhÄnui ake, mÄ te papa akoranga tuarua i Rarotonga me ngÄ whakawhitinga haere, ka whakapakari ake anĹ i ngÄ hononga Ä-ahurea, Ä-whakapapa hoki o ngÄ Äkonga. Ka hÄpai taua tĹŤÄhuatanga i ngÄ Äkonga ki te ako me te rongo i ngÄ hononga tuku iho ki waenga i a TÄkitimu Waka rÄua ko TÄkitumu Vaka.
He ngÄkau titikaha Ĺ ngÄ Äkonga hei kaiÄrahi o Ä rÄtou akoranga. Kua whakatĹngia e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu te ahurea o te auaha me te tangongitanga. EÂ hÄpaitia ana te tĹŤhura a ngÄ Äkonga i ngÄ huarahi maha e tĹŤhonohono ana i a rÄtou ki ngÄ mahi toi. NÄ te Äheinga o ngÄ Äkonga ki te whakapÄ atu ki ngÄ tikanga ako me ngÄ marautanga e whai pÄnga ana - pÄrÄ i ngÄ waiata, ngÄ whakatauÄkÄŤ, ngÄ tauparapara, te ako Ä-rĹpĹŤ, ngÄ karakia, me ngÄ whakapapa - ka Äta kitea te ngÄkau pono me te whakatairanga ake o ngÄ pĹŤkenga Ärahi o te tangata. Ka eke rÄtou ki ngÄ taumata teitei i roto i Te Taumata MÄtauranga Ä-Motu kua Taea, tae atu hoki ki ngÄ whakamanatanga. Ka riro i ngÄ Äkonga ngÄ tino wheako me ngÄ pĹŤkenga e whakapakari ai i Ĺ rÄtou ngÄkau titikaha ki te kĹkiri i Ĺ rÄtou ake huarahi ako, huarahi umanga hoki, me te whai i Ĺ rÄtou wawata ake, me ÄrÄ hoki o te whÄnau.
Ko tÄ ngÄ rangatahi, ngÄ pakeke, me ngÄ taikura i te WÄnanga, he whiwhi i ngÄ tino pĹŤkenga, Ä, he tautoko hoki i te whai oranga o TÄkitimu waka. Ka whakatairangatia tĹ rÄtou ĹŤkaipĹtanga nÄ tÄ rÄtou whai wÄhi atu ki te whakatupu, te atawhai, me te tiaki i te reo MÄori me te TÄkitimutanga. He mÄtanga ngÄ kaiÄrahi o te wÄnanga, he pakari ngÄ mĹhiotanga me ngÄ pÄtuitanga Ĺ rÄtou i te umanga me te hapori.
Ka kaha whakamihia e ngÄ Äkonga, ngÄ whÄnau, me ngÄ pia ngÄ painga whai hua i whakatutukihia ai. Ka riro i ngÄ pia o ngÄ akoranga te tino tĹŤÄpapa e hÄpai ai i tÄ rÄtou whai atu i ngÄ huarahi umanga whai hua.
Ka whakapuaki hoki Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu i ngÄ huarahi whiwhi mahi me ngÄ whakawhanaketanga umanga mÄ te Kahurangi New Zealand MÄori Dance Company me ngÄ hoa rautaki, Ä, he Ähuatanga e whai wÄhi matua ana ki te Ähua o te pia o TÄkitimu. Ko tÄ te WÄnanga me Ĺna hononga ki Te Amorangi MÄtauranga Matua, ki Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa, ki te TÄhuhu o te MÄtauranga hoki, ko te 23 EFTS i te tau 2020, ki te whakapuaki i ngÄ hĹtaka e pÄ anake te toi whakaari MÄori me ngÄ toi MÄori ki te SAC Taumata 3, piki ake. Ko tÄ te WÄnanga whÄinga, ko te whakapiki ake i ngÄ EFTS i te 23 ki te 40 i te tau 2020, me te tupu haere tonu hei te tau 2021 Ämua ake nei, hei poipoi ake i ngÄ kawekawe whÄnui tonu o TÄkitimu puta noa i te Moana-nui-a-Kiwa, arÄ, i ngÄ wÄhi i tau ai te waka o TÄkitimu. (I HÄmoa, i WhÄŤtÄŤ, i Tonga, i Hawaii, i Tahiti, i Rarotonga, i NgÄti Kahu â Te Tai Tokerau, i NgÄti Ranginui â Tauranga, i Te Tai RÄwhiti â TĹŤranga-nui-a-Kiwa, i NgÄti Kahungunu, i NgÄi Tahu â te rohe Ä-iwi i Te Wai Pounamu.)
Kua whai wÄhi matua Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te whakarauoratanga o te reo MÄori me Ĺna tikanga, puta noa i te nuku o ngÄ whenua o Kahungunu, tae atu hoki ki te motu me te ao. Ka pupĹŤ ake i te kaupapa te Ähurutanga Ä-TÄkitimu nei mĹ ngÄ rĹpĹŤ reanga katoa. Kua whai angitu rÄtou ki te waihanga i tÄtahi taiao ako torowhÄnui whakahihiri mĹ ngÄ tamariki, ngÄ Äkonga, ngÄ mÄtua, me ngÄ karani mÄtua. Ko te haumi i ngÄ wÄnanga, i ngÄ whakangungu, i ngÄ mahere â kÄtahi rÄ nĹ nÄ noa nei - i te hangarau hoki, kua pou herea katoatia te tupu o te WÄnanga.
E tino pou herea ana te tautoko o ngÄ akoranga e te manaakitanga. I te wÄ o te mate urutÄ KOWHEORI-19, ka pupĹŤ ake ngÄ whai wÄhitanga ki te tautoko i ngÄ Äkonga, ngÄ kaimahi, me te whÄnau whÄnui mÄ ngÄ huarahi hou me ngÄ huarahi auaha. Ko te waiora o te katoa te aronga matua. I kaha Äwhina a TÄkitimu Ora i ngÄ Äkonga me ngÄ whÄnau, Ä, i hÄpai hoki i te noho tonu ki te wÄnanga, ko ÄrÄ o ngÄ Äkonga i te rongo pea i ngÄ pÄhitanga me ngÄ taumahatanga o te wÄ.
Kua tĹŤ ake te kapa whakaari o Kahurangi hei kanohi mĹ Aotearoa ki te ao whÄnui. I whakawhÄnui ake taua tĹŤÄhuatanga i ngÄ wheako me ngÄ akoranga a Ä rÄtou Äkonga, Ä, i whakapuaki hoki i ngÄ whai wÄhitanga whiwhi mahi motuhake, heoi, mei kore ko Kahurangi, e kore rÄnei pea aua whai wÄhitanga e puta ake. Ka kitea e Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa te taumata teitei o te tangongitanga me te auaha i te urupare atu ki te mate urutÄ o te ao. MĹ ngÄ Taikura â arÄ, mĹ ngÄ Äkonga kaumÄtua tonu â ka aro nui ki tĹ rÄtou waiora me tĹ rÄtou atawhai. I hÄpaitia a Kahurangi me ngÄ Äkonga pÄ tata i roto i Ä rÄtou akoranga Ä-ipurangi. I te tau 2022, kei te whakatinana rÄtou i tÄ rÄtou tohu mÄtauranga e pÄ ana ki NgÄ Toi, nÄ rÄtou anĹ, mÄ rÄtou anĹ i whakawhanake. Ka puta i ngÄ kĹrero i ngÄ hui, ehara i te mea kei te arahina noatia te wÄnanga e te hunga whakaaweawe, engari kÄ kei te whakawhanake hoki i te hunga whakaaweawe, rÄtou kua tahuri atu ki te whakatakoto i ngÄ panonitanga whai hua mĹ Ĺ rÄtou whÄnau, mĹ te hapori whÄnui tonu o TÄkitimu, tae atu hoki ki ngÄ toi e tÄwharautia ana e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu.
Kua roa nei ngÄ kaiÄrahi e aro nui ana ki te hÄpai i ngÄ rangatahi i roto i tÄnei ao, Ä, i tÄ rÄtou whai atu hoki i ngÄ huarahi mahi. I te wÄ o tÄnei rangahau, e 470 ngÄ mema o te whÄnau i tautokona kia whiwhi rÄtou i Ä rÄtou raihana motokÄ. Ko ngÄ kĹkiritanga, pÄrÄ i a âKeteâ (he kaupapa awhi pakihi) me âĹrawaâ (he hĹtaka Ärahitanga mĹ ngÄ wiki e rima), ka whai wÄhi atu ki te hÄpai i te whai mahi ake a ngÄ Äkonga. Ko aua whakatutukitanga e haere ngÄtahi ana me te whÄinga o TÄkitimu Ora ki te hÄpai ake i ngÄ whÄnau e rongo ana i ngÄ taumahatanga, kia ruia atu te tÄrure, kia puÄwai kÄ.
I Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu e whakatairanga ake ana i ngÄ akoranga me te kounga o te whai oranga o ngÄ uri o te waka o TÄkitimu, ko tÄ Te Kauwae Rangatiratanga, he tautoko i Ĺ rÄtou tuÄkana o TÄkitumu Vaka. I hui tahi Te PÄ Ariki o Rarotonga rÄua ko Tama Huata i ngÄ tau ngahuru 1990, Ä, i whakapuaki rÄua i Ĺ rÄua wawata me Ĺ rÄua tĹŤmanako mĹ Ĺ rÄua whÄnau. I te whakanuitanga tuatahi o TÄkitimu i te tau 2008, i whakapĹŤmau anĹ i tĹ rÄua hononga, Ä, i whakariterite i ngÄ hononga ako tauutuutu.
I te Whiringa-Ä-rangi o te tau 2020, nÄ Te Whare Ariki o TÄkitumu, nÄ Te PÄ Ariki rÄua ko Kainuku Ariki i waitohu tÄtahi kÄŤ taurangi ki te taha o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, hei Äta whakapĹŤmau i tĹ rÄtou nÄ hononga. I te Here-turi-kĹkÄ o te tau 2021 Te VÄnanga Are Tapere o TÄkitumu i whakarewahia ai. Ka whakatinana a Vaka TÄkitumu i tÄtahi marautanga mÄtÄmuri ka whakapuaki ai mÄ ngÄ toi, Ä, ka hÄpai hoki i te whakarauoratanga o tĹ rÄtou reo, Ĺ rÄtou toi, me tĹ rÄtou ahurea. E whakaritea ana kia whakatinanahia taua kĹkiritanga hei te HĹngongoi o tÄnei tau.
Ka whakapĹŤmau te kaupapa nei i ngÄ hononga tuku iho ki waenga i a TÄkitimu Waka rÄua ko TÄkitumu Vaka.
Kua whai wÄhi matua Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te whakarauoratanga o te reo MÄori me Ĺna tikanga, puta noa i te nuku o ngÄ whenua o Kahungunu, tae atu hoki ki te motu me te ao. Ka pupĹŤ ake i te kaupapa te Ähurutanga Ä-TÄkitimu nei mĹ ngÄ rĹpĹŤ reanga katoa. Kua whai angitu rÄtou ki te waihanga i tÄtahi taiao ako torowhÄnui whakahihiri mĹ ngÄ tamariki, ngÄ Äkonga, ngÄ mÄtua, me ngÄ karani mÄtua. Ko te haumi i ngÄ wÄnanga, i ngÄ whakangungu, i ngÄ mahere â kÄtahi rÄ nĹ nÄ noa nei - i te hangarau hoki, kua pou herea katoatia te tupu o te WÄnanga.
E tino pou herea ana te tautoko o ngÄ akoranga e te manaakitanga. I te wÄ o te mate urutÄ KOWHEORI-19, ka pupĹŤ ake ngÄ whai wÄhitanga ki te tautoko i ngÄ Äkonga, ngÄ kaimahi, me te whÄnau whÄnui mÄ ngÄ huarahi hou me ngÄ huarahi auaha. Ko te waiora o te katoa te aronga matua. I kaha Äwhina a TÄkitimu Ora i ngÄ Äkonga me ngÄ whÄnau, Ä, i hÄpai hoki i te noho tonu ki te wÄnanga, ko ÄrÄ o ngÄ Äkonga i te rongo pea i ngÄ pÄhitanga me ngÄ taumahatanga o te wÄ.
Kua tĹŤ ake te kapa whakaari o Kahurangi hei kanohi mĹ Aotearoa ki te ao whÄnui. I whakawhÄnui ake taua tĹŤÄhuatanga i ngÄ wheako me ngÄ akoranga a Ä rÄtou Äkonga, Ä, i whakapuaki hoki i ngÄ whai wÄhitanga whiwhi mahi motuhake, heoi, mei kore ko Kahurangi, e kore rÄnei pea aua whai wÄhitanga e puta ake. Ka kitea e Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa te taumata teitei o te tangongitanga me te auaha i te urupare atu ki te mate urutÄ o te ao. MĹ ngÄ Taikura â arÄ, mĹ ngÄ Äkonga kaumÄtua tonu â ka aro nui ki tĹ rÄtou waiora me tĹ rÄtou atawhai. I hÄpaitia a Kahurangi me ngÄ Äkonga pÄ tata i roto i Ä rÄtou akoranga Ä-ipurangi. I te tau 2022, kei te whakatinana rÄtou i tÄ rÄtou tohu mÄtauranga e pÄ ana ki NgÄ Toi, nÄ rÄtou anĹ, mÄ rÄtou anĹ i whakawhanake. Ka puta i ngÄ kĹrero i ngÄ hui, ehara i te mea kei te arahina noatia te wÄnanga e te hunga whakaaweawe, engari kÄ kei te whakawhanake hoki i te hunga whakaaweawe, rÄtou kua tahuri atu ki te whakatakoto i ngÄ panonitanga whai hua mĹ Ĺ rÄtou whÄnau, mĹ te hapori whÄnui tonu o TÄkitimu, tae atu hoki ki ngÄ toi e tÄwharautia ana e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu.
Kua roa nei ngÄ kaiÄrahi e aro nui ana ki te hÄpai i ngÄ rangatahi i roto i tÄnei ao, Ä, i tÄ rÄtou whai atu hoki i ngÄ huarahi mahi. I te wÄ o tÄnei rangahau, e 470 ngÄ mema o te whÄnau i tautokona kia whiwhi rÄtou i Ä rÄtou raihana motokÄ. Ko ngÄ kĹkiritanga, pÄrÄ i a âKeteâ (he kaupapa awhi pakihi) me âĹrawaâ (he hĹtaka Ärahitanga mĹ ngÄ wiki e rima), ka whai wÄhi atu ki te hÄpai i te whai mahi ake a ngÄ Äkonga. Ko aua whakatutukitanga e haere ngÄtahi ana me te whÄinga o TÄkitimu Ora ki te hÄpai ake i ngÄ whÄnau e rongo ana i ngÄ taumahatanga, kia ruia atu te tÄrure, kia puÄwai kÄ.
I Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu e whakatairanga ake ana i ngÄ akoranga me te kounga o te whai oranga o ngÄ uri o te waka o TÄkitimu, ko tÄ Te Kauwae Rangatiratanga, he tautoko i Ĺ rÄtou tuÄkana o TÄkitumu Vaka. I hui tahi Te PÄ Ariki o Rarotonga rÄua ko Tama Huata i ngÄ tau ngahuru 1990, Ä, i whakapuaki rÄua i Ĺ rÄua wawata me Ĺ rÄua tĹŤmanako mĹ Ĺ rÄua whÄnau. I te whakanuitanga tuatahi o TÄkitimu i te tau 2008, i whakapĹŤmau anĹ i tĹ rÄua hononga, Ä, i whakariterite i ngÄ hononga ako tauutuutu.
I te Whiringa-Ä-rangi o te tau 2020, nÄ Te Whare Ariki o TÄkitumu, nÄ Te PÄ Ariki rÄua ko Kainuku Ariki i waitohu tÄtahi kÄŤ taurangi ki te taha o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu, hei Äta whakapĹŤmau i tĹ rÄtou nÄ hononga. I te Here-turi-kĹkÄ o te tau 2021 Te VÄnanga Are Tapere o TÄkitumu i whakarewahia ai. Ka whakatinana a Vaka TÄkitumu i tÄtahi marautanga mÄtÄmuri ka whakapuaki ai mÄ ngÄ toi, Ä, ka hÄpai hoki i te whakarauoratanga o tĹ rÄtou reo, Ĺ rÄtou toi, me tĹ rÄtou ahurea. E whakaritea ana kia whakatinanahia taua kĹkiritanga hei te HĹngongoi o tÄnei tau.
Ka whakapĹŤmau te kaupapa nei i ngÄ hononga tuku iho ki waenga i a TÄkitimu Waka rÄua ko TÄkitumu Vaka.
Mai te kĹpu o te whaea ki te kĹpu o te whenua â Education for all ages
âThe success of the kaupapa is with the whÄnauâ
Â
âKo wai tĹ KĹhanga Reo?â â kaiako voice
Â
âKo te KĹhanga Reo o Te WÄnanga Whare TÄpere o Takitimu!â - mokopuna voice
Â
âWe are about stages not agesâ -Â Te Kauwae Rangatiratanga
Â
'High expectations for students, staff and whÄnauâ
Â
âStudents are alert to every area of knowledge that they choose to pursue in their livesâ
Â
âIna ka hapa kaore i te whiwhi hamama te pahu ranei mena ka hapa, ka hapaâ -Â student voice
Â
âKo Te Whare-TÄpere tĹ mÄtou ahuaâ -Â student voice
Â
ââTÄ taea te tu hei kaikaranga ki te marae e ahei ana te ako ki te wÄnangaâ-Â student voice
Â
âThe wÄnanga is a village that connects at all levelsâ -Â whÄnau voice
Â
âKo te mea nui ko te reoâ -Â student voice
Â
âTe WÄnanga Whare TÄpere gave me the means to go back to my hapĹŤÂ and contributeâ - raukura voice
Mai te kĹpu o te whaea ki te kĹpu o te whenua â Education for all ages
âThe success of the kaupapa is with the whÄnauâ
Â
âKo wai tĹ KĹhanga Reo?â â kaiako voice
Â
âKo te KĹhanga Reo o Te WÄnanga Whare TÄpere o Takitimu!â - mokopuna voice
Â
âWe are about stages not agesâ -Â Te Kauwae Rangatiratanga
Â
'High expectations for students, staff and whÄnauâ
Â
âStudents are alert to every area of knowledge that they choose to pursue in their livesâ
Â
âIna ka hapa kaore i te whiwhi hamama te pahu ranei mena ka hapa, ka hapaâ -Â student voice
Â
âKo Te Whare-TÄpere tĹ mÄtou ahuaâ -Â student voice
Â
ââTÄ taea te tu hei kaikaranga ki te marae e ahei ana te ako ki te wÄnangaâ-Â student voice
Â
âThe wÄnanga is a village that connects at all levelsâ -Â whÄnau voice
Â
âKo te mea nui ko te reoâ -Â student voice
Â
âTe WÄnanga Whare TÄpere gave me the means to go back to my hapĹŤÂ and contributeâ - raukura voice
Ka poipoi te wÄhi akoranga hou i te rori o Bennett i te takiwÄ o ngÄ Äkonga 300, me te 50 o rÄtou i te kĹhanga reo. He tino pikinga taua tatauranga i te raihana o te kĹhanga reo, Ä, ka hÄpai i te whai wÄhi mai o te tokomaha ake o ngÄ mokopuna me Ĺ rÄtou whÄnau ki te kaupapa nei.
E whakatinanahia ana ngÄ wawata o te mÄtauranga hĹŤrokuroku mauroa, mÄ te tauira i Äta whakaritea ai e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu. He mea nui, kia tautokona tÄ rÄtou whakaĹŤ i ngÄ hononga, puta noa i ngÄ wÄhanga ako katoa ki tĹ rÄtou wÄhi akoranga hou.
Ka whakatairanga ngÄ hononga Ĺpaki me ngÄ hononga Ĺkawa i te ako a ngÄ Äkonga, me tĹ rÄtou waiora. Ko ngÄ hau wÄnanga he whai wÄhitanga mĹ ngÄ Äkonga katoa o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te hui tahi i ia rÄ, me te whakanui, te ako hoki mÄ ngÄ hononga ki waenga i te tuakana me te teina, ki te wÄhi kotahi.
Ko te whakaritenga ki te whakawhÄnui ake, mÄ te papa akoranga tuarua i Rarotonga, ka whakapakari ake anĹ i ngÄ hononga Ä-ahurea, Ä-whakapapa hoki o ngÄ Äkonga. Ka whakapĹŤmau hoki taua tĹŤÄhuatanga i te aronga a Te PÄ Ariki, i tĹna whai pÄnga matua ki tÄnei tirohanga, me te aronga hoki ki te whakapakari ake i te reo MÄori Kuki Airani, i ngÄ toi, Ä, i te ahurea hoki.
Ko tÄ Te Tari Arotake MÄtauranga me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa mahi, he rapu huarahi ki te mahi ngÄtahi Ämua ake nei, kia pai ake ai te aro atu me te pĹŤrongo atu i te Ähua o ngÄ mahi a ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka ki te whakarato i te mÄtauranga i roto i Ĺ rÄtou ake rohe, me te whai pÄnga matua o ngÄ iwi me ngÄ waka ki te whakarauoratanga o te reo MÄori me te mÄtauranga MÄori.
Â
Lynda Pura-Watson
Deputy Chief Executive Evaluation and Review MÄori
Te Tari Arotake MÄtauranga
Â
Alex Bidois
Deputy Chief Executive MÄori
Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa
Ka poipoi te wÄhi akoranga hou i te rori o Bennett i te takiwÄ o ngÄ Äkonga 300, me te 50 o rÄtou i te kĹhanga reo. He tino pikinga taua tatauranga i te raihana o te kĹhanga reo, Ä, ka hÄpai i te whai wÄhi mai o te tokomaha ake o ngÄ mokopuna me Ĺ rÄtou whÄnau ki te kaupapa nei.
E whakatinanahia ana ngÄ wawata o te mÄtauranga hĹŤrokuroku mauroa, mÄ te tauira i Äta whakaritea ai e Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu. He mea nui, kia tautokona tÄ rÄtou whakaĹŤ i ngÄ hononga, puta noa i ngÄ wÄhanga ako katoa ki tĹ rÄtou wÄhi akoranga hou.
Ka whakatairanga ngÄ hononga Ĺpaki me ngÄ hononga Ĺkawa i te ako a ngÄ Äkonga, me tĹ rÄtou waiora. Ko ngÄ hau wÄnanga he whai wÄhitanga mĹ ngÄ Äkonga katoa o Te WÄnanga Whare Tapere o TÄkitimu ki te hui tahi i ia rÄ, me te whakanui, te ako hoki mÄ ngÄ hononga ki waenga i te tuakana me te teina, ki te wÄhi kotahi.
Ko te whakaritenga ki te whakawhÄnui ake, mÄ te papa akoranga tuarua i Rarotonga, ka whakapakari ake anĹ i ngÄ hononga Ä-ahurea, Ä-whakapapa hoki o ngÄ Äkonga. Ka whakapĹŤmau hoki taua tĹŤÄhuatanga i te aronga a Te PÄ Ariki, i tĹna whai pÄnga matua ki tÄnei tirohanga, me te aronga hoki ki te whakapakari ake i te reo MÄori Kuki Airani, i ngÄ toi, Ä, i te ahurea hoki.
Ko tÄ Te Tari Arotake MÄtauranga me Te Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa mahi, he rapu huarahi ki te mahi ngÄtahi Ämua ake nei, kia pai ake ai te aro atu me te pĹŤrongo atu i te Ähua o ngÄ mahi a ngÄ whÄnau, ngÄ hapĹŤ, te iwi, me te waka ki te whakarato i te mÄtauranga i roto i Ĺ rÄtou ake rohe, me te whai pÄnga matua o ngÄ iwi me ngÄ waka ki te whakarauoratanga o te reo MÄori me te mÄtauranga MÄori.
Â
Lynda Pura-Watson
Deputy Chief Executive Evaluation and Review MÄori
Te Tari Arotake MÄtauranga
Â
Alex Bidois
Deputy Chief Executive MÄori
Mana Tohu MÄtauranga o Aotearoa